Lavatanssia

Vuonna 2009 kaikki alkoi, siis tanssit omalta osaltani. Isäni raahasi minut mukanaan yhden kerran tansseihin ja saman viikon aikana sitten mentiinkin jo uudestaan. Tällöin en osannut MITÄÄN, en edes perus valssin askelia, mutta kyllä se taito sitten pikkuhiljaa lähti kehittymään. En suostunut lähtemään kenenkään muun ihmisen kanssa tanssimaan, joten vain isäni kelpasi. En kehdannut mennä muiden kanssa tanssimaan, sillä taitoni eivät olleet lähellekkään samaa luokkaa kuin vuosia tanssilavoilla käyneiden ihmisten.
2009, Tom Käldström ja Charles Plogman
Aikaa kului, kilometrejä autossa kertyi ja todella monet tanssipaikat tulivat tutuiksi. Tanssilavoilla käytiin ympäri suomea, tai ainakin melkein. Välillä tansseissa käydessäni aikani käytin tosin siihen että ihastelin Neljänsuoraa tai muuta hyvää esiintyjää lavan vieressä seisten ja fiilistellen. Valssit oli kuitenkin pakko tanssia yhdessä vaiheessa aina, niitä en voinut jättää väliin. Kuitenkin se alkoi ajan kanssa tuntumaan liian perinteiseltä ja tylsältä, joten valssaaminen jäi vähemmälle. Samoihin aikoihin lempparitanssikseni tuli jenkka. Se on yks lemppareista edelleen, ainut vaan että isäni kanssa sitä tanssiessa on omat haasteensa. Isäni on minua 20cm pidempi, joten jalat myös on pidemmät, arvatkaapa vaan kuka siis tavallaan tulee perässä.

Janne Raappana, Toukokuu 2013
Minkälainen on sitten omasta mielestäni hyvä tanssipaikka? Olen käynyt talvisin ja kesäisin tansseissa, niissä on aivan erilainen tunnelma. Talvisin tanssit siis tietenkin järjestetään sisätiloissa, suljettujen ovien sisällä. Omasta mielestäni talvitanssit ei ole ollenkaan niin kivoja kuin kesäisin. Kesätanssilavoilla tulee paljon parempi fiilis. Onhan siis näillä kesälavoillakin katto pään päällä, jos vaikka sataisi. Mutta kesäillat ja yöt on jotain hienoa, niissä on maaginen tunnelma ja mitä tahansa voi tapahtua. Ei tarvitse pimeyden takia kiirehtiä autolle ja kotiin nukkumaan, vaan voi jäädä jopa tanssejen jälkeen juttelemaan mukavia tuttujen kanssa tai vaikka esiintyjien kanssa kuulumisia vaihtelemaan. Talvisin taas on inhottavan kylmä ilma ulkona ja sisällä helposti kuuma. Tanssipaikalta odotan siis hyviä wc-tiloja, mukavaa maisemaa, isoa tanssilattiaa ja monipuolista kahviota, mahdollisilla anniskeluoikeuksilla. Alla olevista kuvista huomaa, iskelmäristeilyn tunnelmia, vettä vahvempaa ehkä hieman maistettu.


Lavatansseissa pysyttelin suhteellisen hyvin aina selvinpäin, sillä eihän tanssimisesta oikeesti tuu yhtään mitään jos on ottanut vähän enemmän kuin yhden, joten laivalla ollessa tanssiristeilyillä piti sitten ottaa hieman irti arjesta. Oivoi, en haluais edes muistaa kaikkea mitä muistan! Mutta hauskaa ainakin on ollut ja hauskoja ihmisiä tavannut. Onhan noistakin jo aikaa, nykyisessä elämäntilanteessa ei olisi edes mahdollisuutta tuollaiseen!

Charles Plogman

Tanssien tunnelmaan palatakseni on pakko sanoa, että tunnelma riippuu täysin siitä minkälaista porukkaa on paikalla. Joillakin lavoilla on sellaisia tanssijoita, jotka eivät hae mielellään tuntemattomia. Eli silloin helposti jää korttipakan ulkopuoliseksi seinälle seisojaksi, kun taas joissain paikoissa on aivan päinvastaisesti. Joissain paikoissa jopa kahvipöydästä voidaan tulla pyytämään tanssimaan ja jotkut jopa lähtevät kesken kahvikupposen humpalle. Pakko muuten myöntää, että tätä postausta kirjottaessani aloin nytten kaipaamaan todella paljon tansseihin! Siitä on melkein kaksi vuotta kun viimeksi kävin tansseissa, joten en tiedä osaisinko edes enään mitään tanssiaskelia ja tän pallomahan kanssa ei välttämättä kauheasti edes jaksaisi, mutta silti olisi ihanaa päästä!

Neljänsuora 2013 Tammikuu


Omat lempparilavani ovat olleet:
- Punkalaitumella sijaitseva Särkkä. Se on jotenkin ihanalla paikalla omasta mielestäni. Kun tanssilavalta tai kahvion puolelta katsoo ikkunasta ulos, näkee järven. Tämä lava on siis rakennettu muistaakseni ainakin osittain järven päälle. Yksi miinuspuoli kyseisessä paikassa kuitenkin on, tanssilavalta on aika pitkä matka kävellä parkkipaikalle. Kuitenkin kävelyreitti on ihanan tunnelmallinen myöskin, puita molemmin puolin ja näkymä järvelle. Kyseiseen paikkaan rakastuin kun ensimmäisen kerran siellä kävin, voisin käydä usein jos olisi lähellä.

Antti Ketonen, Heinäkuu 2013, Punkalaidun

- Huittisissa sijaitseva Hirvensuuli. Siinä on hieman erilainen paikka, ei aivan yhtä selkeä kulkea kuin monissa muissa paikoissa. Itselläni tuli sinne mennessä sellainen erilainen tunnelma, aivan kuin maalle olisi mennyt jossa useita maalaisrakennuksia vierekkäin. Tanssilattialle mennessä tuli tunnelma kuin olisi ollut jossain isossa baarissa, oli siis savukoneita ja vilkkuvia valoja. Tunnelma oli siis aivan erilainen kuin tyypillisillä kesälavoilla. Yksikään hyttynen ei kiusannut minua, niinkuin yleensä ja esiintyjät olivat jotenkin enemmän esillä kaiken pimeyden keskeltä. Oli siis kuitenkin sen verran valoja, että näki hyvin tanssia ja silmäthän tottuvat pimeyteenkin.

- Naapurivaaran huvikeskus, Sotkamossa. Itse en ole kuin paristi tainnut käydä siellä, mutta se on kyllä hienolla paikalla myös. Olikohan se jotain vuoristomaisemaa, vai mikäköhän sen oikea nimitys onkaan? Korkealla mäellä se ainakin sijaitsee! Muistaakseni kuitenkin Napiksella voi käydä ympäri vuoden tansseissa, itse olen kesäaikaan käynyt ja silloin olen tykännyt erityisen paljon!

2012 Toukokuu, Ronnies
Lisäksi tietenkin on kertynyt paljon huippumuistoja tanssipaikoissa käydessä, esiintyjien ansiosta ja myös tanssijoiden ansiosta. On tullut istuttua keikkabussissa ja puhuttua kaikenlaista, löytänyt muutamia ihania kavereita, oon kerännyt useiden esiintyjien nimikirjoituksia ja yhteiskuvia, oon saanut keikkabussilla kyydin kotiovelle asti, on tullut myös kinuttua esiintyjän lasista limpparia (onnistuin), on tullut huvittavia flirttailuyrityksiä, on tullut nukuttua erään silloisen bändin kitaristin kainalossa yö ja on tullut myös itse välillä sekoiltua ehkä hieman liikaakin. Sanotaanko niin, että kyllä kaikki asiat opettaa ja onhan jokainen tehnyt myös virheitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuinka usein...?

Nyt on blogeissa kiertänyt haaste, jossa kysytään kuinka usein? Kuinka usein sheivaat, valehtelet tai vaikkapa siivoat jääkaapin? Nyt minä ...