Raskaus ja seksi

Asia joka monia mietityttää, se jakaa mielipiteitä, sekä kaikki eivät ymmärrä = raskausajan seksi. Jotkut ihmiset ajattelevat, että kun on raskaana niin ei voisi tehdä mitään makuuhuoneen puolella. Asiahan voi toki olla niin monestakin eri syystä, mutta mieleen voi herätä kysymys "miksei"? Sain tähän postaukseen kasattua muutamien ihmisten kokemuksia, ajatuksia, miehien suhtautumisia ja kertomuksia siitä minkälaista juuri heillä on raskauden aikana parisuhde ollut. Lupasin myös pitää heidän henkilöllisyyden salassa, joten siitä syystä en nimiä mainitse.
Monet naiset kokevat seksin eri tavalla kun on raskaana. Kasvava vatsa, selkäkivut tai muut mahdolliset kivut eivät oikein lisää innostusta. Joillakin tosin on päinvastoin ja on kunnon himohiiri raskauden aikana. Toisilla seksi loppuu raskauden mukana tuoman pahoinvoinnin takia, kun taas toiset saavat neuvolalääkäriltä yhdyntäkiellon. Aina ei kuitenkaan näin ole. Joillakin ihmisillä on ajatus, että kohdussa kasvava lapsi jollain tapaa olisi kolmas pyörä touhussa ja jotkut miehet taas pelkäävät, että jollakin tavalla voisivat vauroittaa äidin sisällä kasvavaa pientä ihmettä. 



Alapuolelle olen kasannut eräiden äitien kertomuksia:
"Raskausaikana seksielämä on hiljentynyt verrattuna entiseen. Esteenä varsinaiselle seksin harrastamiselle ei ole ollut minun fyysiset muutokset, kivut tms, vaan enemmänkin miehen haluttomuus ja arkuus, "kun se vauva on siinä välissä". Itse siis kaipaisin seksiä enemmän, eikä raskaus ole vähentänyt halujani. Kun mies kieltäytyy toistuvasti seksistä, se on vaikuttanut itsetuntooni. Olen hävennyt muuttuvaa vartaloani, kuvitellut olevani ruma, läski ja ällöttävä, minkä vuoksi mies ei halua minua. Aloin myös pelkäämään, loppuuko seksi ja läheisyys kokonaan synnytyksen jälkeen. Mutta kun saimme keskusteltua asiasta kunnolla ja sain kuulla haluttomuuden todellisen syyn, se helpotti molempien oloa. Halusimme molemmat lapsen, mutta se ei meidän kohdalla ollut helppoa. Seksistä tulikin silloin enemmänkin suorittamista. Ehkä senkin takia seksi väheni merkittävästi. Onneksi seksin tilalle on tullut enemmän muunlaista läheisyyttä ja rakkauden osoittamista. Nyt me molemmat olemme paljon tyytyväisempiä tilanteeseen ja tämä aika on tehnyt oikeastaan hyvää koko parisuhteelle. Seksiäkin on (onneksi) silloin tällöin, vaikkakin harvoin. Koitamme löytää taas molemmat seksiin sen spontaaniuden, ilon ja aidon halun. Toivottavasti ne vielä löytyy.. Koska odotamme ensimmäistä lasta, vertailupohjaa aiempiin raskauksiin ei ole." -Tuleva mamma

"Ensimmäinen raskaus meni lähes seksittä, ei tehnyt mieli yhtään paitsi ihan alkuraskaudessa, ja ihan loppuraskaudessa kerran koska koitettiin sitä josko synnytys lähtisi käyntiin :D Tämä toinen raskaus taas oli täysin erilainen! Olisin ollu valmis hommiin koko ajan. Hirveitä muutoksia en muuten oo huomannut mutta loppua kohden liikkuminen on tullut hankalammaksi ja väsyn helposti joten halutkin on vähentyny. Mies ei ainakaan ole kummankaan raskauden aikana sanonut mitään mahdollisista muutoksista, paitsi päivitteli tämän raskauden aikaista halukkuutta sänkyhommiin ja oli kerrankin se joka ei jaksanut, muuten homma toimii samanlailla ku ilman raskauttakin." -J

"Ajatustapani seksistä ei ole juurikaan muuttunut ennen raskautta ja sen aikana, välillä on kausia kun tuntee itsensä haluttomaksi ja samoin myös että kumppani ei haluaisi, no ne on vain omia ajatuksia päässäni. Seksi sujuu edelleen ja yritämme mahdollisimman paljon myös tilanteen mukaan sitä harrastaakin, se lievittää liitoskipuja ja auttaa jaksamaan päivää mukavammin. Mieheni mielestä olen edelleen kaunis ja haluttava vaikkei aina siltä itse tunnukaan vaan välillä on tietysti päiviä jolloin ei tee mieli ei sitten yhtään ja nyt kun on viikkoja vähän enää jäljellä niin aion nauttia kaikesta kahdenkeskisestä ajasta mitä on tarjoilla, kohta meitä on kuitenkin kolme. Edellisessä raskaudessa 2009 olin jo tottunut siihen että alussa oli seksiä mutta loppupuolella ja sen jälkeen ei ollut yhtään, joten toivon nyt että asiat eivät muutu. Tärkeintä on muistaa se että vaikka onkin vanhempi, on myös puoliso ja olennaista on se että järjestää myös sitä kahdenkesistä aikaa vaikka vauva-arki onkin ihanaa, niin jäisi myös aikaa toisen hemmotteluun.. ja aikaahan on kun pikkuinenkin nukkuu." -Rv 35+5

"Mielestäni seksi on mukavaa raskaana ollessa myös jos kipuja ei aiheudu liikaa. Raskaus ei ole este seksille aina. Joillakin on joillakin ei. Itse en ole kyennyt seksiin ennen loppua, sillä kivut ovat olleet järkyttävät. Mieheni on ollut sujut asian kanssa että seksiä meillä ei ole yhdyntänä ollenkaan, vaan muilla tavoin. Viime raskaus aikaan verrattuna seksistä on jäänyt miellyttävä kokemus, eikä kipuja enää ole samalla tavalla kun kohtu ei ole aivan alhaalla ja supistukset eivät vaivaa samalla tapaa. Eroa nykyisen ja edellisen raskauden välillä on paljon! Edellisessä raskaudessa en kyennyt minkäänlaiseen seksiin,koska minuun sattui ja supisteli jatkuvasti+ että olin aina todella väsynyt jatkuvista sairaalareissuista ja muista ongelmista johtuen. Tällä hetkellä voin mainiosti ja seksi on mukavaa mutta tällä kertaa toistaseksi seksi on kiellettyä juuri nyt kun se onnistuisi ja haluaisi!" - RV 32+1

"Itse ajattelin aikalailla samalla tavalla kuin ennenkin raskautta. Ehkä jollain tavalla oli erilaista kun olin kuitenkin raskaana. Itselläni ei ollut kipuja jotka olisivat vaikuttaneet raskausajan seksiin, eikä muitakaan estäviä tekijöitä ollut. Mies suhtautui raskauden tuomiin muutoksiin hyvin, eli ei mitään erikoista ollut senkään suhteen. Raskauksia kaksi, samanlaista oli seksielämä molempien aikana. Vauvamaha toi toki omat muutoksensa ja erilaisuutta, sekä
väsymys vähän vaikutti, mutta ei muuten poikennut ajasta ennen raskautta" - Kahden lapsen äiti

"Omat ajatukset seksistä raskausaikana ovat, että kaikki asennot ei oo mahollisia masun takia. Välillä haluaa huomattavasti enemmän, välillä ei ollenkaan & välillä riittää se normimäärä. muuten samanlaiset, ko ennen raskautta. Raskauksissa on ollut eri miehet. Alkuraskaudessa mies ei tajunnu väsymystä ollenkaan, tai siis ajatteli, että kyllä se ohi menee kun nukkuu seuraavan yön hyvin. Eikä aina ymmärrä raskaushimoja, miten voi tulla yhtäkkiä ihan älytön himo johonkin tiettyyn & miten ei muka pärjää ilman.  Muuten kyllä koittaa parhaansa mukaan ymmärtää mua jokaisessa asiassa. On siis lapsi ensimmäinen hänelle". -Janska

"Ajatukseni seksistä ylipäätään jo ennen raskautta oli vähän se ja sama. Kivaa se oli ku siihen ryhty, mutta kun ei ollut sinut oman kehon kanssa niin ainakaan minä en ollut aktiivinen. Kun tulin uudestaan (kolmannen kerran) raskaaksi ja keho alkoi taas muuttua niin fiilikset oli hetken aikaa eri, teki taas mieli mutta sitten alkoikin ennakoivat supistukset ja meni taas ns. Maku koko hommaan. Nyt loppuraskauden aikana on niin kipeät paikat ettei juurikaan mieli tee, oikestaa vähä ällöttää koko homma, kuitenki kun kerran viikossa siihen ryhtyy niin onhan se sitten ihan palkitsevaa. Mieheni on aina halunnut minua samanvertaisesti, olin siis raskaana tai en. Hänellä ei ole siitä minkäänlaista erotuntemusta, hän kehuu minua aina ja haluaisi seksiä vähintään jokatoinen päivä. Ei kuitenkaan pakonomaisesti vaan on "tyytynyt kohtaloonsa", että nyt mennään vähemmällä. Ennen raskauksia ei ollu väliä ajalla tai paikalla, mutta tietysti kun tuli ensimmäistä kertaan vanhemmaksi piti sitä harrastaa silloin ku "ehti", joten se muutti aika paljon molempien käsitystä seksistä vanhempana. Tämä kolmas raskaus on oikeastaa ihan samanlainen seksiaktiivisuuden tasolla kun edellisetki. Poikkeuksena että nyt on joutunut olla "pakosta" välillä pidempiäkin aikoja ilman. Odotamme miehen kanssa kovin palaisiko minun itsetunto kohilleen tämän viimeisen raskauden jälkee kun saan itseni mieluisaan kuntoon. Toivotaan, sillä haluaisin itsekin olla aktiivisempi ja nauttia joka kosketuksesta jonka saan. Ja ei en tarkoita kosketuksen tai seksin olevan epämielyttävää itselleni, enhän silloin sitä edes harrastaisi. Mieheni tukee ajatuksiani ja ymmärtää hyvin, tietysti välillä tulee kiukkuja, meille molemmille mutta ne keskustellaan sitten kun tilanne rauhottuu" -Kolmas ja viimeinen

"Alkuraskaudessa seksi oli melkein päivittäistä ja tuntuikin hyvälle. Loppua kohden on vähentynyt todella paljon,kun väsymys ja kivut estävät. Vielä kyllä on seksiä,mutta vain kerran kaksi viikossa. Raskaus on ollut ihana ja olen tykännyt olla raskaana. Mitä nyt närästys häiritsee myös. Mieheni on näin loppuvaiheessa ollut täysillä mukana,mutta alussa oli ongelmia hyväksyä tuleva vauva ja vältteli todella paljon ettei koskenut vatsaan eikä sanonut mitään. Raskaus oli yllätys niin meidän suhde meinasi kaatua. Nyt kuitenkin kaikki hyvin ja onnellisia ollaan. Itselle tämä on kolmas raskaus ja tämä eroaa todella paljon edellisistä. Ei ollut nyt pahoinvointia tai muita oireita. Vielä en tiedä paljon eroaa synnytys, mutta sen näkee sitten noin 6-8 viikon päästä." -P


Omat kokemukseni ovat taas aika erilaiset molemmissa raskauksissa. Ensimmäisen kohdalla ei ollut mitään ongelmia, kipuja, vuotoja, vaan ainut asia oli kasvava masu. Kuten jokainen voi päätellä, silloin tuli touhuttua ja nautittua ihan samalla tavalla kuin ennen, tosin osa asennoista oli suljettava raskauden ajaksi pois. Tämän toisen raskauden aikana olen todennut, että elämä ja parisuhde saattaa voida ihan hyvin, vaikka yhdyntää ei olisikaan. Rv 20 asti ei ollut ongelmia, kaikki sujui entiseen malliin, eli silloin kun jaksoi tai lapsi nukkui. Ainoat alkuraskaudessa vaikuttavat tekijät oli pahoinvointi, jota kestikin vain muutaman viikon ajan plus väsymys. Tämän jälkeen kuitenkin alkoi tulla ongelmia, kuten esimerkiksi omasta mielestäni ISO maha, joka on tuntunut koko ajan olevan kauhean alhaalla, ehkä lapsikin silloin on alhaalla? Lisäksi omasta mielestäni seksi alkoi tuntumaan ihan yht'äkkiä epämukavalta. Kävellessä ja välillä muutenkin tulee kipuja vaihteleviin kohtiin, sekä harjotussupistuksiakin on tullut vaikka kuinka monen viikon ajan, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Läheisyyttä kyllä on ja sitä pitääkin olla! Parisuhde kärsisi muuten aivan liikaa jos toisen unohtaisi täysin ja tavallaan heittäisi nurkkaan kuin jonkun vanhan märän rätin. Monet myös voivat miettiä, että kuinka mies suhtautuu tälläiseen tilanteeseen? Varmaan aikalailla kiinni siitä kuinka ymmärtäväinen mies on ja ajatteleeko ainoastaan itseään, vai ajatteleeko puolisoa. Meillä onneksi mies on todella ymmärtäväinen asian suhteen, vaikka kyllä mä luulen että helppoa ei ole. Vähän kyllä itseänikin harmittaa, ettei vain yksinkertaisesti kykene tällä hetkellä, mutta onneks taas myöhemmin ei ole estäviä tekijöitä! Täytyy siis vain ajatella seuraavalla tavalla: ohimenevä vaihe ja on ainakin jotakin mitä odottaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Synnytyskertomus

Heräsin 23.1 aamuyöllä klo 3:45 vaimeisiin supistuksiin. Yritin saada nukuttua, mutta eipä tullut torkuttua kun ihan pari muutaman minuutin...