Meidän olohuone


Vihdoin ja viimein esittelen viimeisenkin huoneen meidän asunnosta, olohuoneen. Mietin ajat sitten jo, että pitäisi tehdä tästäkin huonepostaus. Kuitenkaan en tehnyt sitä, sillä meidän olkkari aina on ollut kuin kaatopaikalla, sotkuinen ja täyteen tungettu. Nykyään asia ei ole enään samalla tavalla, sillä minä menin ja tilasin parit uudet huonekalut jotka on ihania!



Hetki sitten meidän olohuoneessa oli vielä kauhea sekasorto. Osa tavaroista oli lattialla, osa sohvalla ja osa hoitotasolla, sillä en ollut vielä saanut uutta hyllyä + kaappeja Ikeasta. Onnekseni tilanne ei enään ole sama ja meillä on jopa siisti ja tilavan tuntuinen olkkari. Vauvan synnyttyä lattialle tulee tietenkin vielä leikkimatto, mutta sille on hyvin tilaakin nyt. 


Olohuoneessa on iso canvas-taulu, jossa on Josefiinan 1v kuvauksissa otettu kuva. Se onkin ainut taulu joka koristaa meidän olohuoneen seiniä. Haluaisin vielä jonkun seinälle laitettavan hyllyn, johon voisin laittaa rakkaat muumimukini, mutta muuten olohuoneesta ei mielestäni puutu mitään.


Lelujen säilytystä varten meillä on vain valkoinen kori joka on kotiutunut jostain joskus. Oikeesti se kai on joku pyykkikori, mutta meillä lelut mahtuu siihen juuri sopivasti. Eihän se nyt maailman siistein säilytysjuttu ole, mutta pääasia on että lapsi saa itse otettua lelut ja ne on myös helppo kerätä takaisin. Meillä myös hoidetaan olohuoneessa lähes aina Josefiinan vaipanvaihto (lattialla). Valko-mustassa pahvilaatikossa on siis vaippoja, sekä kosteuspyyhkeitä. Voitte vaan arvata kuinka monesti päivän aikana ne saa välillä kerätä takaisin laatikkoon.


Joulunavajaiset

Tänään oli kaupungilla joulunavajaiset, joista löytyi paljon kaikenlaista ohjelmaa. Päätin jo yli viikko sitten, että meidän täytyy mennä sinne ja niin tehtiinkin. Josefiinakin aamulla suostui syömään pitkästä aikaa nätisti ja ajattelin, että tästä on pakko tulla hyvä päivä.


Lähdettiin 10.25 lähtevällä bussilla kotoa ja nyt illalla saankin vielä lähettää Vaasan paikallisliikenteelle vihaista palautetta. Jonkunsortin ulkomaalainen kuski oli kyseessä, joka ei todellakaan osannut hommaansa. Normaalisti meistä kukaan ei voi pahoin bussissa, mutta tällä kertaa Josefiina oksensi pitkin bussin lattiaa ja penkkiä, joten varmasti bussikuski olisi kiittänyt meitä. T myös zoomaili jotakin roskaämpärin kaltaista, että sinne käy laattaamassa, mutta jäätiin sitten heti pois. Kävelimme vielä siis kolmisen kilometriä kaupunkiin, koska ei sen bussin kyydissä ihminen pystynyt olemaan. Kuski ajoi niin epätasaisesti, äkkijarrutuksia ja kiihdytyksiä tehden, sekä mutkiin kovaa ajaen.


Kaupungilla syötiin raxissa, josta Josefiina sai myös ruokaa. Kävimme myös erilaisissa vaatekaupoissa, sekä cittarista hakemassa tytölle janoonsa velliä. Ostin myös kotiin herkuksi metrilakuja 12kpl. Mukaan ei tällä kertaa paljoa tarttunut kaupungilta asioita, sillä säästölinjalla mennään. Kuitenkin itselleni sain aivan ihanat Mikki Hiiri-sukat ja Josefiinalle parit leggarit. Ainiin ja löysin mä vauvalle tonttulakin, samanlaisen mikä Josefiinalla on (perusmallia) + ostin molemmille lapsille samanlaiset neutraalit pöksyt, eli niistäkään kukaan ei voi päätellä tulevan yksilön sukupuolta.

Kaupungilta sain myös glögiä + piparia, namnam ja takaisin tullessa oli sentään hommansa osaava bussikuskikin! Nyt loppuillan voinkin ottaa rennosti kotona rakkaiden kanssa ja herkutellen, hah! 

Vieraita kaukaa

Tänään aamu lähti käyntiin Josefiinalla aivan todella huonosti. Aamupala ei maistunut ja jokainen asia kiukutti. Tyttö söikin aamulla vain ja ainoastaan velliä, jonka jälkeen lähdimmekin jo vaunuilemaan. Parisen tuntia typy nukkui ulkona, jonka jälkeen jo pihaan ajoi isäni autolla. Hänen mukanaan tulivat kylään myös Josefiinan kummitäti H, sekä isäni äiti. Heillä oli taas paljon tuomisia mukana, joululahjoja sekä muita juttuja. Mummoni oli myös leiponut minulle mokkapaloja, sillä olen himoinnut niitä todella pitkään ja vihdoinkin sain niitä.


Kävin isäni ja mummoni kanssa kaupassa, josta tarttuikin mukaan ostoskärryllinen ruokaa. Josefiinalle soseita, vellejä ja meille aikuisille ruokaa. Nyt on taas varmaan pariksi viikoksi ainakin tytölle ruokaa, joten ei tarvitse itse sitä kaupasta kotiin kantaa kävellen. Kauppareissun jälkeen sainkin hetkeksi rauhoittua, kunhan olin ensin purkanut kauppakassit. Isäni kokkasi meille ruokaa, namnam kermaperunoita ja kanapihvejä. Helppoa, hyvää ja nopeata. Jonkin aikaa juteltiin kaikenlaista, itse ahmin mokkapaloja ja mummoni katsoi kauhuissaan vieressä, yrittäen saada mut hillitsemään himoni.


Isäni haki myös T:n kanssa matkahuollosta uuden hyllyni. Tilasin jokin aikaa sitten jo Ikeasta hyllyn + kaapit ja pari päivää sitten se saapui. Siinä olikin sitten illaksi tekemistä kun sen kasasi ja tavarat laittoi sinne. Myös Josefiina olisi kovasti halunnut auttaa, mutta tyttö ei aivan osannut olla hyödyksi.


Tänään otettiin myös masukuvia, sillä raskausviikkoja on jo 38+0 kasassa. Tasan kaksi viikkoa laskettuun aikaan, jatkuvia kipuja ja haluaisin jo synnyttämään!


Sairaalakassini

Oon pikkuhiljaa alkanut jo keräämään tavaroita, joita tarvitsen sairaalassa ollessani, sekä sen jälkeen kotiutuessa. Vauvan tavarat on ollut kasassa jo pidemmän hetken, mutta omia juttuja en ole saanut pakattua. Kuitenkin olen yrittänyt saada kasaan kaiken oleellisen, toki puhelimen laturi, kamera yms pitää muistaa ottaa mukaan kun lähtö tulee. Mitä kassista sitten oikein löytyykään?


Kotiutumista varten olen etsinyt topin, hupparin, imetysliivit + parit liivinsuojat, collegehousut, sukat ja alushousut. Saa nähdä lähdenkö kuitenkin kotiin taas sairaalan verkkopikkareilla kuten viimeks. En uskaltanu laittaa omia alushousuja viimeksi useaan päivään synnytyksen jälkeen, joten sairaalasta piti vähän "lainata" kotikäyttöönkin.


Sairaalassa viihtymiseen vaaditaan paljon tai no ei nyt niin kovin paljoa. Viimeksi mies oli paljon seuranani, joten puhelin oli ainut asia jota oikeasti tarvitsin. Tällä kertaa kuitenkaan T ei ole seurana, vaan Josefiinan kanssa kotona. Olenkin varautunut tähän asiaan seuraavanlaisesti. Laukusta löytyy värityskirja, sekä kynät. Lisäksi kun on kännykkä niin saan yhteyden sairaalan ulkopuolella oleviin ihmisiin ja voin kysellä kuinka T pärjää Josefiinan kanssa. Tylsyyksissäni voin soittaa äidilleni tai mummolleni, sekä facebookata muiden äitien kanssa, joilla on myös laskettu joulukuussa. 


Hygieniatuotteita myös tarvitsen omia. Ehdottomasti otan mukaani oman suihkugeelin, dödön, hammasharjan ja hammastahnan. En myöskään saa unohtaa hiusharjaa tai hiuslenkkiä, kasvorasvan myös otan mukaani. Ehkä huulirasva myös jos tulee tarpeeseen tai sitten pyydän miestä tuomaan jälkeenpäin mulle sen.


Entäs sitten kun sairaalassa on järkyttävän kuvottavan pahanmakuista ruokaa tarjolla? Vaihtoehtoja ei ole monia, pakkaanko mukaan suolapurkin, syön kärsien vai en syö ollenkaan. Ajattelin että syön mitä syön, sekä pakkaan mukaani pientä evästä. Pillimehua, limpparia, herkkua ja jotain sen sellaista.. Saa nähdä onko mulla synnyttämään lähtiessä repullinen herkkua mukana vai kaikki oikeasti tarpeellinen. Mies saa tuoda sairaalaan mulle sitten osastolle ison limupullon, aivan kuten viimeksi. Neuvolakorttia ei saa unohtaa kotiin, eikä lompakkoa!


Nukkumisluolamme


T:n ja minun makuuhuone sijaitsee yläkerrassa. Huonetta ei ole kuukausiin käytetty oikeastaan mihinkään, sillä olemme nukkuneet perhepedissä alakerran sohvalla. Nyt kuitenkin asiaan on tulossa muutos. Yläkerrassa sijaitsevassa nukkumisluolassa on parikin miinuspuolta. Ensimmäinen on, että asunnossamme on tasan yksi wc ja se sijaitsee alakerrassa. Käyn yössä 3-8 kertaa vessassa, joten mielelläni en juoksisi edestakaisin rappusia. Toinen huono puoli on se, että viereisessä rivitalossa oli kesällä tulipalo, joka oli tuhopoltto. Pieni pelko persiissä ollut siitä asti ja ajatus "entäjos". Nyt kuitenkin olisi aika alkaa nukkua pitkän tauon jälkeen ihan omassa sängyssä ja tuli meidän makkariin uusi pieni sänkykin tällä viikolla. Huoneen järjestystä myös muutimme, joten nyt kehtaan tehdä tämän postauksen kyseisestä huoneesta.


Meidän makuuhuoneestamme löytyy myös todella ankean väriset verhot, joista en tykkää ollenkaan. Lisäksi sähköpiano, vaaleanpunainen kitara ja T:n basso koristavat huonettamme. Näitä soittimia ei ole hetkeen tullut käytettyä, sillä aika ei oikein riitä, mutta ehkä joskus taas?


Tietenkin pitää löytyä myös telkkari, sillä sängyssä löhöten tv:n katselu on mukavaa touhua. Lisäksi meiltä löytyy myös vhs-kasetteja pyörittävä laite, sillä meiltä löytyy vino pino vanhoja lasten elokuvia videoina. Itse muistan pienenä katselleeni niitä, joukosta löytyy esimerkiksi Nalle Puhia ja Dumboa. Makuuhuoneessa on myös yksi pieni penkki, vauvan sitteri ja matkalaukkuni, sillä se ei ole mahtunut varastoomme joka on täyteen ängetty tavaraa.


Päiväpeittomme on todella iso ja yksinkertainen. Mummoni on ostanut sen meille joskus lahjaksi Hemtexistä. Kuitenkin se on kivan värinen, eikä mikään räikeän pinkki (onneksi). Huoneesta löytyy myös äitiyspakkauslaatikko, jossa on Josefiinan vanhoja vaatteita. Ainakin osa niistä tulee käyttöön myös toisella lapsella ja osa sitten on ihan muuten vaan tallessa. Pakko vielä tähän loppuun sanoa, toi pinnasängyn päätykuvio on mun mielestä aivan ihana!

RV 37+1 neuvolakuulumiset

Tänään oli neuvolapäivä, tällä kertaa minulla. Aamu ei alkanut todellakaan lupaavasti, sillä herättiin Josefiinan kanssa klo 9.35 ja meillä oli aikaa vain 25 min aamuhommiin. Arvatkaapas vaan mitä tämä äiti alkoi heti ensimmäisenä tekemään.. Oi kyllä, hammaspesu ja samalla annoin Josefiinalle hammasharjansa. Sillä välin kun tyttö pesi hampaitaan (ensin autoin vähän) kerkesin itse meikkaamaan pikaisesti (meikkivoide + ripsari). Aikomuksena oli siis lähteä heti neuvolan jälkeen kaupungille. Sitten aamupalapöytään, 15min aikaa ja kaapista äkkiä jotain nopeaa syötävää. Josefiina söi siis purkillisen sosetta, eikä mitään aamupuuroa. Syömisen jälkeen kello oli jo niin paljon, että oikeasti olisi pitänyt olla vaatteet päällä ja ovesta ulkona. Pikapika vauhtia puin Josefiinalle vaatteet päälle, muistin neuvolakortin tunkasta hoitolaukkuun ja kauheella vauhdilla ulko-ovesta pihalle. Oikeen kunnon pikakävelyä neuvolalle, jonne onneksi ei ole kuin suunnilleen 500m matkaa. Eihän me ihan ajallaan ehditty, mutta vain 5min myöhässä!


Vajaa kolme viikkoa enään laskettuun aikaan jäljellä, joten pikkuhiljaa aletaan olemaan jännän äärellä. Pikkuinen saisi tulla milloin tahansa masusta pois, mutta ehkä hän viihtyy pienessä yksiössään vielä jokusen viikon? Neuvolatäti sanoi, että hän veikkaisi vauvan syntyvän ennen laskettua, sillä selkeästi on jo "valahtanut" alas. Kuitenkin varattiin uusi neuvola-aika vajaa parin viikon päähän 1.12, jolloin viikkoja on 38+5. Neuvolatäti myös sanoi aikaa varatessa, että jännäillään yhessä oonko sillon synnyttämässä vai neuvolakäynnillä. Sain myös streptokokki B näytteen tuloksen, joka oli onneksi negatiivinen.

Taas otettiin paino, kuunneltiin sydänäänet yms ja juteltiin mukavia. Suluissa edellisen käynnin tulokset:
Rv 37+1 (34+4)
Paino: +15kg (+14,3kg)
Verenpaine: 122/79  (122/80)
Sydänäänet: 140  (145)
Hb:118  (119)
Sf-mitta: 31cm  (30cm)
Turvotus: -+  (-+)


Neuvolan jälkeen suuntasimmekin bussipysäkille ja kaupungille. Kävimme mäkkärissä syömässä vähän ranskalaisia ja hampurilaista, jonka jälkeen menimme lastentarvikeliikkeeseen. Siellä oli Jukka Vähälummukka ottamassa lapsista kuvia ilmaiseksi, joita saa sitten ostaa itselleen jos tahtoo. Kuvia odotellessa siis. Otettiin Josefiinan kanssa yhteiskuvia ja sitten tytöstä myös pelkästään yksilökuvia. Käytiin myös vielä cittaritsta hakemassa vähän soseita tytölle, sekä itselleni ostin vähän herkkuja jemmaan sairaalakassiin, täytyy vielä täydentää kassissa olevia syömisjuttuja, sillä nyt löytyy ainoastaan karkkia!

Josefiina 1v 6kk

Tänään meillä oli Josefiinan neuvolapäivä. Aika oli varattu yhdeksitoista ja sanotaan nyt vaikka niin, että meillä oli aamulla oikeasti kiire. Josefiina heräsi vasta vähän kymmenen jälkeen, joka ei tietenkään minua haitannut. Yö oli sen verran levoton taas neidillä, että aamulla hieman pidempään nukkuminen oli vain ihanaa. Kuitenkin pitkät unet kostautuivat aamupalapöydässä. Kiireessä Josefiina ei olisi kerennyt syödä aamiaista, itse kerkesin hotkia sämpylän ja tyttö söi samalla juustoa, lisäksi velliä ja sitten pikapikapikaa vaatteet päälle ja ulko-ovesta pihalle.
Kello oli minuuttia vaille yksitoista, kun astuttiin neuvolan ovesta sisälle. Melko täsmällisiä oltiin. Lastenneuvolan oma täti oli valitettavasti poissa, joten paikalla oli sijainen. Saatiin kuitenkin tytöstä mitat otettua ja juteltiin myös hetki syömisestä, liikkumisesta, leikkimisestä ja muista tuollaisista perusjutuista.

Pian saimmekin suunnata lääkärin huoneeseen. Neuvolalääkäri kirjoitti uuden rasvareseptin Josefiinalle, sillä edellinen vanhentui muutama päivä sitten. Lisäksi lääkäri kokeili tytön masua, kuunteli keuhkoja, kurkkasi molempiin korviin ja katsoi valolla silmiä. Josefiina ei tykännyt yhdestäkään tutkimuksesta, joten ääntä käytti ja paljon. Enhän nyt mäkään tykkää jos joku täti tulee kirkkaan valon kanssa silmien lähelle.


Tytön mitat olivat seuraavanlaiset. Suluissa on 1v neuvolan mitat, eli kasvua on tapahtunut ja paljon!
Paino: tasan 10kg  (7965g)
Pituus: 79,7cm  (71cm)
Päänympärys: 47,5  (45,5)


No mitä tämä meidän puolitoistavuotias tyttö sitten osaa? -Ainakin uhmaa ja omaa tahtoa löytyy enemmän kun paljon! Josefiina osaa jonkun verran sanoja ja sitten on tietenkin niitä "omia" sanoja, jotka tarkottavat erilaisia asioita. Meillä esimerkiksi pallo oli tytön suusta todella kauan "ällö". Nykyään Josefiina osaa sanoa esimerkiksi pallo, tyttö ja vauva. Josefiina on yleensä hyväntuulinen ja hymyileväinen lapsi, mutta jos jokin asia ei mene haluamalla tavalla, niin tällöin tulee esille ihana raivotar. Hän osaa myös kiivetä rappusia hienosti ylöspäin, kävellä tuen kanssa sujuvasti ja kontata aivan hirmuisen nopeaa vauhtia karkuun. Lusikalla syöminen ei onnistu, mutta käsin syödään iloisesti vaikkapa juustoa, jota pitäisi aina vain saada lisää ja lisää. Yöpukujen riisuminen onnistuu, mikäli ensin äiti tai isi avaa napit tai vetoketjun, eli Josefiina ottaa kädet ja jalat vaatteesta itse pois. Paljon olisi myös auttamiseen halua, sillä kun tiskikone aukeaa, niin menee vain hetki ja pikkuapuri on paikalla. Meillä ei siis enään asu mikään vauva, vaan iso tyttö!




Meidän yhdistelmävaunut

Esikoiselle ostettiin 2014 alkuvuodesta Ora Taiga merkkiset vaunut. Haluttiin neutraalia värimaailmaa, sillä ei silloinkaan tiedetty kumpiko meille on tulossa, tyttö vai poika. Haluankin kertoa hieman näistä vaunuista. Aktiivista käyttöä takanapäin 2014 toukokuusta asti, joten onhan nämä vaunut tulleet jo tutuksi. Yhtään ainutta kertaa ei olla kasaan niitä laitettu, joten en edes tiedä kuinka se tapahtuu, mutta muuten vaunuista on tullut paljon erilaisia ajatuksia itselleni.


Vaunuista löytyy kuulalaakeroidut ilmakumipyörät, joiden täyttäminen meinaa aina välillä unohtua. Umpikumiset olisivat siitä syystä paremmat meidän käytössä, sillä mulla on niin huono muisti että aina jossain vaiheessa totean "ainiin, vaunujen renkaat on lähes tyhjät". Isojen pyörien ansiosta vaunut kulkevat näppärästi eteenpäin hiekkateillä, maastossa ja asfaltilla. Kääntyviä etupyöriä ei ole, joten shoppailukäytössä välillä hieman raskasta, kun vaunut eivät käänny kaikkein pienimmässä tilassa. Isot pyörät olivatkin meidän vaatimus silloin kun esikoiselle vaunuja ostettiin, ei haluttu ostaa erikseen kesäksi ja talveksi, joten päädyttiin isopyöräiseen ratkaisuun ja tietenkin täysin selvää oli myös, että vaunut ovat yhdistelmävaunut. 
Runko on terästä ja väriltään musta. Vaunut ovat tukevat ja jousitusta ei ole liian paljon, vähäsen kuitenkin. Heittoaisasta iso plussa! On todella kätevää, että vauva-aikana ja usein edelleen lapsen saa kasvot työntäjään päin. Kuitenkin isompi lapsi haluaa välillä katsella myös maisemia, eikä vain äidin tylsää naamaa, joten suunnan saa helposti vaihdettua. Vaunuista löytyy molemmin puolin jarru, eli oli työntöaisa kummalla puolella tahansa niin on jarru kätevä laittaa päälle kun tarve tulee. Vaunujen tavarakorin tilavuudesta voisin vähän valittaa, maksimipainoraja siinä olisi oikeasti 5kg. Usein on ollut tavaraa enemmän, sillä en mä jaksa kaikkea kantaa. Varsinkin shoppaillessa tulee ängettyä kaikki ostokset vaunujen alakoriin ja hetkessä se onkin täynnä. Omasta mielestäni sinne on myös hankala laittaa tavaroita, mutta toisaalta... Eihän vaunuja tavarankuljetukseen olekkaan suunniteltu.


Vaunuistamme löytyy myös 5-pistevaljaat, joilla saa hyvin köytettyä lapsen kiinni vaunuihin, ettei pääse kiipeämään pois. Valjaissa on myös pehmusteet, ettei ne tunnu niin inhottavilta. Selkänojan saa säädettyä kolmeen eri asentoon, makuulteen, puoli-istuvaan ja täysin istuvaan, lisäksi jalkatuki on myös säädettävissä. Vaunuista löytyy säädettävä ja irroitettavs turvakaari, joka antaa lisäsuojaa mutta ison lapsen kanssa sitä ei välttämättä edes tarvitse käyttää. Hyönteissuoja kulkee myös aina mukana, sillä se on kuomussa kiinni ja saa aina kun ei tarvitse piiloon vetoketjulliseen taskuun. Vaunujen takuu myös on 2-vuotta, eli sitä on edelleen jäljellä.


Meillä kyseiset vaunut ovat toimineet hyvin, lyhyillä ja pitkillä reissuilla. Vaunut ovat käyneet useita kertoja Vantaalla ja niillä on rullattu myös eteenpäin sadat kauppareissut. Miinusta annan tosin painosta, onhan ne hieman raskaat nostella. Mutta onneksi ei usein tarvitse nostaa vaunuja. Vaikka vaunuista löytyykin painoa, ovat ne silti omasta mielestäni kevyet työntää eteenpäin ja sehän on pääasia! Myös vaunuissa on todella suojaava kuomu, jonka saa vedettyä ihan eteen asti ja lapsen tavallaan piiloon sinne. Kuitenkaan emme ole niin tehnyt, sillä luulen että siellä ei olisi kovin mukava olla.

Synnytystapa-arvio

Tänään aamulla sainkin herätä ennen Josefiinaa, syödä aamupalan rauhassa ja pukea vaatteet päälle. T piti vapaapäivän töistä, sillä itse suuntasin aamulla yhdeksän aikaan bussipysäkille ja Josefiina jäi kotiin. Menin bussilla kaupungille, josta kävelin keskussairaalalle. Sairaalan kahdeksannesta kerroksesta löytyvä äitiyspoliklinikka olikin määränpäänä, sillä minulla oli varattuna aika synnytystapa-arvioon.


Päästyäni perille kerkesin vain hetken istua odottamassa, kun lääkäri jo pyysi minut huoneeseen. Ensimmäisenä hän kysyi kuulumiset, miten raskaus on mennyt ja sitten pyysikin minut jo pötköttämään tuoliin. Vedin paidan lähes korviin ja hän alkoi ultraamaan vauvelia. Selkeästi raivotarjonnassa oleva lapsi, jolla kaikki juuri sillä tavalla kuin pitää. Painoarvioksi saatiin 2700g ja lääkäri arvioi syntymäpainon olevan korkeintaan 3500g. Saimme myös tietää sukupuolen 95% mahdollisuudella, mutta se jääköön salaisuudeksi. Muut saavat tietää vasta kun pikkuinen on syntynyt.


Seuraavaksi oli aika sisätutkimuksen. Elämäni hirvein kokemus! Lääkäri totesi että limakalvot on vaan niin arat, että siitä syystä kipu johtuu. Suunnilleen huusin hänelle "ai vi***, sattuu, s***ana, lopeta ny jo". Kyyneleet valu ja lääkäri sanoi ainoastaan "hengitä, älä panikoi, saanko mä tutkia ollenkaan". Teki mieli huutaa että ei saa. Voin vaan kuvitella kuinka kamalan hirveetä synnyttäminen sitten on! Saan siis synnyttää tämän joulukuisen alateitse ja hyvä niin, sillä pystyn helpommin hoitamaan sitten myös esikoista. 

Aikaista joulufiilistelyä!

Uskokaa tai älkää niin mä oon yksi niistä rasittavista ihmisistä. Odotan siis joulua aina lokakuusta asti ihan hulluna ja kun kaupassa näky ensimmäiset jouluherkut niin pitihän se heti ostaa fazerin suklaanamuja laatikollinen. Meillä T ei niin välitä joulusta, glögistä tai riisipuurosta, mutta mä rakastan kaikkea jouluun liittyvää.


Eilen näin lidlin mainoksen, jossa näkyi porkkanalaatikkoa. Arvatkaas vaan heräsikö tämän raskausmamman himo. Tänään siis oli ohjelmassa aamupäivällä kävelyä lidliin hakemaan laatikkoa, tosin kävi pieni vahinko. Mun piti ostaa ainoastaan sitä porkkanaa, mutta mukaan lähti myös peruna- ja lanttulaatikot! Ajattelinkin että syön iltapalaksi siis jouluruokaa, tai viimeistään huomenna! Lisäksi glögiä olen ostanut jo useamman litran tässä parin viikon aikana, sekä yhden rasiallisen pipareita. En edes oo varma saisiko glögiä juoda raskausaikana, mutta en netistä löytänyt mitään kieltoa asian suhteen, onhan se kuitenkin alkoholitonta versiota.


Joululahjoja tekisi mieli ostaa, mutta meidän rahatilanne ei oo niin huippu että ostettaisiin kenellekkään mitään.. Tai Josefiinalle jotain pientä, mutta muuten ei. Joulukuusi (muovinen) on varastossa odottamassa lähemmäs joulua, sillä on sen verran iso ja luulen että tyttö ei anna sen olla kovin rauhassa koristeineen. Myös yksi jouluvalo-koriste meiltä löytyy, mutta en tiedä mihin sen laittaisin. 
Joulukortitkin jo tilattiin ja ne myös saapuvat varmasti jo huomenna, oonkohan mä taas vähän aikaisessa koko joulun suhteen? Joululauluja en sentään ole vielä kuunnellut, mutta kai niiden laulaminen on sallittua, sillä salaa olen niitä vähän lauleskellut T:n ollessa töissä. Vielä kun lunta tulisi maahan ennen joulua, niin olisi ihanaa! 

Joulukorttikuvailua


Yhtenä päivänä edellisellä viikolla Josefiina oli erittäin iloinen ja hyvällä tuulella koko päivän. Tyttö oli hymyileväinen, naureskeli, jutteli omiaan ja aivan ihanalla tuulella, joten ajattelin että olisi hyvä kuvata joulukortteja varten kuvia. Joulukuusen pallot kun otettiin esille oli yhtä hymyä ja riemua koko tyttö. Kuitenkin samalla sekunnilla kun oli vaatteet vaihdettu ja tonttulakki laitettu päähän, neiti muuttui myrtsiksi. Ajattelin että kokeillaan nyt kuitenkin jos hymyä irtoaisi. Kaikenmaailman "kukkupöö" ja "vivii hymyileksäää", sekä muiden pelleily ilmeiden jälkeen ei kuitenkaan hymyä tytöstä saatu. Kuvia kylläkin tuli räpsittyä 200kpl peräkkäin, joten ehkä alkoi jo kameran äänikin ottamaan päähän? Saatiin me kuitenkin muutama ihan hyväkin kuva, joista yksi löytää tiensä joulukorttiin.



Meidän perinteeseen kuuluu tilata kortit Ifolorilta ja postittaa ne vain lähimmille sukulaisille, sekä Josefiinan kummeille. Tänä jouluna tilataan 10kpl, joista yksi jää Josefiinalle muistoksi vauvakirjaan ja loput yhdeksän voidaan postitella. Jos joku jää siis ilman korttia, niin siitä syystä että ollaan säästeliäitä muiden rahallisten menojen takia. 


Mitä vauvatarvikkeita meiltä löytyy?


1. Vauvan ruokailua varten meiltä löytyy iso kasa harsoja, osa uusia ja osa Josefiinan vanhoja. Tällä kertaa ehdottomasti halusin myös imetystyynyn, sillä Josefiinaa kun imetin oli jatkuvasti hartiat jumissa ja epämukava asento. Löysinkin aivan loistavan alennuksen, sillä imetystyyny maksoi vain 20€, normaalin 50€ sijaan. Olisin halunnut Pingu-kuvioisen tyynyn mutta smurffit vain oli alennuksessa, joten tyydyin siihen. Toivon että imetys onnistuu ilman mitään apuvälineitä, mutta varalta olen hankkinut myös rintakumit. Esikoisen imetysaikaan viisastuin, koska en ollut ennen sitä kuullutkaan rintakumista ja sen käytöstä. Rintakumi oli Josefiinan vauvaa-aikana imetyksen pelastus, joten nyt olen varautunut ainakin. Lisäksi meiltä löytyy varalta tuttipulloja pari kappaletta, jotka ovat olleet todella vähällä käytöllä Josefiinan vauva-aikana. Silloin niitä käytettiin ainoastaan vellin juomiseen. Uudet tuttipäät ostin niihin ja kaapista löytyy pari purkkia korviketta, hätätilanteen varalta. Lisäksi paljastus: meiltä löytyy myös jo vauvan ensilusikka, vaikka sitä ei tule tarvitsemaan moneen kuukauteen.


2. Vauvan nukkuminen. Meiltä löytyy yöpukuja, muutamat tutit, lakanoita, 2kpl muovitettua froteekangasta, pinnasängyn kertakäyttöisiä suojuksia (vaipan ylivuotoja varten), reunapehmuste ja uniriepu, jossa pingu. Lakanoita/pussilakanoita en ole ostanut uusia, sillä niitä löytyy laatikosta reilusti. Reunapehmuste ostettiin uusi, sillä Josefiinan käytöstä poistunut oli aika huonokuntoinen. Uniriepu myös on vauvalle aivan uusi, vain hänelle tarkoitettu. Pinnasänkyä meiltä ei löydy. Josefiinan sänky on toki olemassa kun tyttö nukkuu meidän kanssa samassa, mutta haluan pinnasängyn jonka saa sivuvaunuksi meidän sänkyyn. Luultavasti käy niin, että ei saada aikaseks ostettua sellaista ja lopulta mietitään et mites nyt nukutaan. Pitäisi vaan saada aikaiseks etsiä halvalla sellainen, sillä uudet sängyt on aika hintavia.


3. Vauvan kylpemistä varten on tallessa Josefiinan vanha vauva-amme ja jalat. Vaikka väri onkin vaaleanpunainen, käy se myös vaikka uusi tulokas olisikin poika. Lisäksi huppupyyhkeitä meiltä löytyy useampia, sillä josefiinalla niitä on ollut ihan liikaa. Ehkä haluan vauvalle jonkun uuden ihan ikioman pyyhkeen jossain vaiheessa, mutta se ei ole pakollinen ostos. Lisäksi meiltä löytyy vauvaa varten ostettu kylpyankka, johon esikoinen ei ole saanut edes koskea. Kylpytuki meiltä myös löytyy varastosta, mutta se on omasta mielestäni äärimmäisen hankala ja lapsi ei pysty silloin olemaan läheskään niin vapaasti, sekä milläs vauvan selän pesee jos se vaan makaa kylpytuen päällä. Saatiin se Josefiinan vauva-aikaan lahjaksi ja käyttämättä jäi. Lisäksi kylpyveden lämpömittari löytyy kaapista ja kylpyharja myös, kun ostin vauvalle uuden oman sellaisen. 


4. Vauvan viihtyminen. Alkuun todennäköisesti lapsi vaan nukkuu ja syö, mutta yllättävän äkkiä vauvat alkaa olemaan hereilläkin. Meillä on Josefiinan vauva-ajoilta tallessa sitteri, jota vauva saa myös käyttää. Ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla se oli aivan ehdoton juttu, joten luulen että tulee olemaan kovassa käytössä tämän toisenkin lapsen kanssa. Lisäksi meiltä löytyy sellainen puuhamatto, jota en jaksanut kuvatakseni kaivaa varastosta. Vauvahelistimiä löytyy, sekä kuvassa näkyvä lelu. En tiedä mikä sille on oikea nimitys, mutta lapsi voi maata sen päällä ja leikkiä, niskan lihakset myös kehittyy siinä vaiheessa enemmän.


5. Vauvan hoito. Vaipanvaihto, rasvailu, napatyngän putsailu, mitä kaikkea tähän nyt sit ikinä sisältyykään. Meillä on hoitoalusta, joka on kiinnitetty Malm-lipaston päälle. Lipaston laatikosta löytyy vauvan 50-56cm vaatteet, joten ovat helposti käden ulottuvilla. Samanlaiseen ratkaisuun päädyttiin myös Josefiinan vauva-aikana. 
Vaippoja meillä ei vielä ole jemmassa, kun ainoastaan yksi paketti Liberon 1koon vaippoja. Täytyykin ostaa vaippoja lisää lähipäivinä, koska ikinä ei tiedä milloin pieni päättää syntyä. Hoitovoidetta, perusvoidetta, babyoilia, kertakäyttöisiä hoitoalustoja, sinkkivoidetta, bepanthenia, septidiniä, vanupuikkoja, vauva-vanupuikkoja ja kosteuspyyhkeitä meiltä löytyy. Vauva-aikana tosin kaikkein helpointa on käydä pesemässä pienen pylly lavuaarissa ja kuivata pyyhkeeseen. Kuitenkaan aina ei olla vain kotona, joten silloin kosteuspyyhkeet ovat hyviä.



6. Vauvan vaatetus. Laatikosta löytyy vino pino bodyja, sukkia, housuja, yöpukuja ja ainakin yksi 56cm polarn o pyretin jumpsuitti. Ohuita pipoja ja tumppuja löytyy. Meillä on siis aivan todella paljon alle 62cm vaatteita, jotka ovat neutraaleja. Olen ostanut jonkun verran (paljon) nyt uutena, juuri siitä syystä etten tiedä kumpaa sukupuolta oleva vauva meille on tulossa. Kun mietin, niin vaatetta meillä on aika hyvin varmaan 68cm asti ja jos toinen tyttö tulee, niin ei varmaan tarvitse uusia ostaa edes, sillä on paljon tallessa Josefiinan vanhoja!


7. Vauvan ulkoiluhan tapahtuu vaunuissa. Meillä on tällä hetkellä vain yhden lapsen vaunut. Ollaan päädytty miehen kanssa siihen, että todennäköisesti ostamme bumbleride indie twin nimiset tuplavaunut. Hinta on huima, mutta pakollinen hankinta kuitenkin. Lisäksi vauva tulee varmaan paljon nukkumaan päiväunia jossain vaiheessa pihalla, joten meiltä löytyy myös itkuhälytin! Käytettiin sitä tosi paljon, kun Josefiina oli 10-14kk vanha ja vieläkin satunnaisesti. Vaunulelu vauvalle on ostettu uusi, sekä ulkovaattetta löytyy ainakin talveksi ja kevääksi, luultavasti myös syksyksi. Pari päivää sitten pesin myös makuupussin, joka tulee olemaan vaunuissa käytössä, sillä eihän nyt ole mitään kesähelteitä! 

Polar Sound Junior!

Aamu lähti mukavasti kahdeksan jälkeen käyntiin, syötiin aamupalaa yhdessä koko perhe ja sen jälkeen hetki touhuttiin lelujen parissa. Pesin koneellisen pyykkiä, ripustin ne aivan rauhassa kuivumaan ilman pikkuapuria, jonka jälkeen sain rauhassa meikata ja syödä suklaata, hetki siis omaa aikaa.


Päivän ohjelmaan kuului kaupungilla oloa, jäähallilla oleskelua ja valokuvailua. Puolenpäivän aikoihin syötin Josefiinalle lounaan, jonka jälkeen suunnattiin bussipysäkille ja kaupungille. Tarkoituksena oli käydä ennen jäähallille menoa syömässä, joten suuntasimme Hesburgeriin syömään kerrosateriat + nugetteja.


Ruokailun jälkeen oli hyvä käydä vielä Polarn O Pyretin liikkeessä, josta kanta-asiakas-alennuksen takia sorruin ostamaan vauvalle yhden 62cm bodyn. Olisin halunnut samanlaisella kuviolla housut, mutta niitä ei ollut oikeata kokoa joten jäi ostamatta. Lisäksi löysimme toisesta liikkeestä T:n kummipojalle joululahjan, joka meidän pitikin etsiä. Kävimme vielä Cittarissa hakemassa vähän evästä, jonka jälkeen lähdimme pienessä tihkusateessa kävelemään kohti jäähallia.


Jäähallille päästyämme yllätyin, että ihmisiä ei ollutkaan kauheata määrää. Söimme makkarat odotellessamme ja Josefiina joi vellin. Järjestyksenvalvojalle plussaa siitä kun kysyin, että missä voin pikkuneidin vaipan vaihtaa ja hän ohjasi meidät pukuhuonetiloihin, jotka oli suljettu muulta yleisöltä.

Klo 17:00 alkoi Diandra esiintymään, alkuun olin itse lavan etureunassa ja T oli tytön kanssa kauempana. Heti kun alkoi hitaammat biisit, suuntasin istumaan Josefiinan luokse. Tyttö oli selkeesti ihmeissään vilkkuvista valoista ja hieman kovemmasta äänenvoimakkuudesta. Kuitenkin kiinnostus oli innostusta ja sormella osoittelua, eikä itkua. Vähän ennen kuin Diandra lopetti, menimme "eteiseen" ja aloin syöttämään tyttöä. Siinä oli yksi ainut tuoli, jolle laitoin Josefiinan istumaan ja ruokakin maistui hyvin kun oli paljon ihmeteltävää.


Ruokailun jälkeen puimme ulkovaatteet ja suuntasimme vesisateessa kävellen kaupungille takaisin. Kävimme vielä ennen bussin lähtöä mäkkärissä jäätelöllä, sekä vessassa. Hieman kello seitsemän jälkeen bussi lähti kotia kohti, joten olimme vasta puolkahdeksan jälkeen kotona, tytön iltapala aika, iltaleikit ja nukkumaanmeno. Ollut aika erilainen päivä, kiva mutta rankka. Kyllä ensyönä nukuttaa hyvin!

Voiko toiselle antaa kierrätyslahjan vai ei?

Minkälaisia ajatuksia herättää jos puhutaan, että on saanut kierrätetyn lahjan tai antanut jotain itselle tarpeetonta jollekin toiselle lahj...