Olin yllättynyt kuinka hienosti meidän Josefiina jaksoi vaikka menimmekin ravintolaan juuri hänen päikkäriaikaan. Tyttö istui syöttötuolissa ja katseli maisemia, hän joi velliä sekä maisteli ranskalaisia joita itse söin alkupalaksi. Olen kerran aikaisemminkin syönyt alkupalaksi sellaisen annoksen ja tykkään!
Alkupalan jälkeen oli aikaa jutustella ja oleskella ennen kuin saatiin pääruuat nenän eteen. Josefiinalle alkoi pikkuhiljaa tulla väsy ja kävinkin vaihtamassa myös hänen vaipan siinä välissä. En tiedä onko Amarillossa ollenkaan lastenhoitohuonetta, saatika vaipanvaihtoon tarkoitettua hoitotasoa, mutta me vaihdettiin tyylikkäästi lattialla kuiva vaippa.
Saatuani liharuokani nenän eteen oli makuelämysten aika. Oli meinaan niin herkullista, että kyllä kelpasi! Ruokajuomana toimi hyvin siideri. Nautin ateriasta ja tuli hyvin täyteen. Jälkkäriksi otettiin kevyet juomat, mansikkamargaritaa.
Istuimme samassa pöydässä missä istuimme myös silloin kun olin vain käymässä T:n luona ja hän vei minut syömään Amarilloon. Muistoja,muistoja! Lasten kanssa on yllättävän helppo viettää kiva ravintolaillallinen, vaikka olimmekin päivällä siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti