Mitä meille oikein kuuluu?

Onpas ollut pitkään enemmän ja vähemmän hiljaiseloa täällä blogin puolella. Sanotaanko nyt niin että ajatukset on ollut täysin jossain ihan muualla. Sopeutumista uudenlaisiin juttuihin. Monenlaisia tunteita, turhautuneisuutta, iloisuutta, rakkautta, pettymyksiä ja ylpeyden hetkiä. Lähiaikoina on yritetty keksiä hieman uudenlaisia toimintatapoja, saada arkea hieman helppohoitoisemmaksi, sekä yritetty tukea meidän pientä erityislasta. Kyllä, luit oikein, meidän rakas on virallisesti erityislapsi. Ehkä myöhemmin avaan tilannetta enemmän teille muillekkin, toistaiseksi vain ja ainoastaan lähimmät tietävät. 

T aloitti kuukausi sitten uudessa työpaikassaan, joten olen ollut taas arkisin täysin tyttöjen kanssa kolmin. Päiväkotihakemus on ollut vetämässä Josefiinan kohdalla jo pidemmän tovin ja muutama päivä sitten mulle soitettiin, että vihdoin ja viimein sopiva paikka on löytynyt. Josefiinan kohdalla osa-aikaista hoitoa on haettu kehityksellisistä syistä ja kyllähän se tuo aikamoisen helpotuksen osaan mun arkipäivistä. Mennäänkin heti maanantaina tutustumaan uuteen päiväkotiin!

Vanessa on oppinut hirmuisen paljon asioita. Hän osaa sanoa äiti, sekä kävellä todella lujaa taaperokärryn kanssa. Vielä ei kuitenkaan ilman tukea tepsutella eteenpäin, mutta välillä on seisty jo ilman tukea joitakin sekunteja paikoillaan. Mun vauva on kasvamassa hurjaa vauhtia taaperoksi ja enään kuukausi niin hän on 1v! Apua, minne tämä aika kuluu?

Itse olen saanut tässä lähiaikoina muutamia uusia kavereita.. jostain syystä tuntuu silt, ettei vaan kenenkään kanssa tuu lähellekkään samanlaista juttua kun ihanan Jullen (meidän pitkän historian takia ehkä?). Toki kaveri ja ystävä onkin ihan eri juttu. On kuitenkin tosi huippua että tästä ihan läheltä on löytynyt pari ihmistä joita voi välillä tavata ja varsinkin kun on samanlaista "merkkifriikkeyttä" niin voi keskustella lastenvaatteista ainakin jos ei muuta tule mieleen. Lapsille myös on hyvä että löytyy leikkiseuraa, eikä itsellä käy päivät tylsiksi kun on välillä aikuista seuraa jolle voi rupatella kun T on töissä.

Mitäs meille muuta kuuluu? - Normaalia arkea ja tänään kaivettiin jouluisia juttuja kaapeista. Pitkästä aikaa vähän jouluvaloja.. Ihanaa! Otettiin valmiiksi myös joulukorttikuvia, joista tilasinkin jo kortit lähimmille sukulaisille. Viikko takaperin oltiin katsomassa tyttöjen kanssa Itiksessä Abreuta ja huomenna tämä äiti pääseekin pitkästä aikaa vähän viihteelle! Josefiina menee ensimmäistä kertaa mummilaan yökylään ja Vanessa jää T:n kanssa kotiin. Saas nähdä miten heillä sujuu!