Top 10!

Vuosi 2017 loppuu ja seuraava vuosi alkaa. Taas on yksi vuosi mennyt aivan hurjaa vauhtia ja seuraavaa vuotta odotellaankin jo innolla. 
Ensivuodelle on muutamia haaveita, jotka olisi ihana toteuttaa. Jääköön ne kuitenkin toistaiseksi salaisuudeksi, ehkä paljastan niitä myöhemmin.

Nyt on kuitenkin aika kelata mennyttä vuotta hieman taaksepäin ja pohtia. Mitkä asiat on ollut itselleni kohokohtia. Kasata oma top10-lista tämän vuoden parhaista hetkistä!

1. Alkuvuodesta tapahtui aivan paras juttu. Ystäväni pyysi minua pienen poikansa kummiksi ja sain ensimmäisen kummilapsen!


2. Aivan mahtavaa oli, kun pääsimme viettämään koko perhe aikaa risteilylle. Syyskuussa kävimme Tukholmassa lasten kanssa ja koko reissu oli täynnä iloista energiaa. Reissu olikin minun synttärilahjaksi saatu matka.

3. Lapsimessut. Yks vuoden kohokohdista on aina tietenkin keväällä messukeskuksessa. Paljon lapsille aktiviteetteja, sekä äidille shoppailtavaa. Onneksi kohta on taas jo kevät ja uudet messut.


4. Ekaa kertaa päästiin T:n kanssa kaksistaan viihteelle! Lapset oli yökylässä ja ai että, kyllä sitä omaa aikaa olikin vaan kaivannut. Pientä luxustakin pitää normaalin arjen lisänä välillä olla.


5. Erään tv-ohjelman kuvaukset. Aivan mahtavaa! Uusia kokemuksia, ihania elämyksiä ja mikä parhainta, pääsi näkemään pintaa syvemmälle. Jos joku arvaa mistä ohjelmasta on kyse, niin heitä kommenttiboksiin. Itse kerron tästä lisää vasta, kun on ajankohtaista.

6. Oman äidin 40v juhlat! Mitäpä vuosi olisikaan ilman isoja juhlia? Meillä kaikilla oli niin mukavaa.

7. Sain muutaman uuden kaverin. Yksi asuu samassa rapussa, toinen about 5min päässä ja mitä näitä nyt muitakin on. Ihmiset tarvitsee toisia ihmisiä lähelleen, elämä olisi muuten hyvinkin tylsää.


8. Lasten puheenkehitys on ollut tänä vuonna yksi hyvinkin selkeä asia. Paljon uusia sanoja. Tällä hetkellä tytöt ovat ymmärryksen ja puheen suhteen hyvinkin samalla tasolla. Esimerkiksi "Mennään", "tule", "enhaluu", "pois" ja "joo" on jokapäiväisiä sanoja.


9. Suomi 100v - itsenäisyyspäivä. Hieno ja merkittävä päivä! Läheisiä ihmisiä, hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa. Linnanjuhlat ja kaikki se suomi100-juhlinta mitä näki somessa ja muualla.


10. JOULU! Läheisten kanssa joulun viettäminen, lasten onnellisuus ja kaikki se ihana tunnelma. Niin parasta! 

Oikeasti tähän top 10 - listaan olisin voinut kirjoittaa monenmonia juttuja, mutta oli pakko valita joitakin tiettyjä. Haluan toivottaa kaikille lukijoille oikein ihanaa uutta vuotta 2018!

Suomen suurin sisähuvipuisto!

Messukeskukseen aukesi Suomen Suurin sisähuvipuisto! Voin suositella sitä kaikille lapsille, sekä lapsenmielisille. Meidän perhe kävi jo aikaisemmin testaamassa sieltä löytyvät pomppulinnat, sekä niiden liukumäet - erilaisia autoja ja pallomerta unohtamatta.


Tosiaan, kuten sanoinkin jo: me käytiin aikaisemmin kutsuvierastapahtumassa ja pääsimme kaikessa rauhassa tutkiskelemaan ja testaamaan paikkoja. Hyvä niin, sillä meidän lapset olivat ainakin todella hämmästyneitä kaikesta mitä ympärillä oli. Hirveässä ihmistungoksessa meidän tytöt olisivat vielä jännittäneet varmasti liikaa. 


Perheen pienimmät ei maksa mitään, sillä alle 2v ikäiset pääsevät tapahtumaan ilmaiseksi sisälle. 


Messukeskuksessa on paljon kaikenlaista kivaa. Löytyy muuten todella iso pomppulinnataivas - jos siis rakastaa pomppimista! Perheen pienimmille on oma taaperopuoli, sekä aikuisille löytyy vaikkapa sumopainia tai kuplafutista! 


Monilla varmasti on juuri nyt joululoma koulusta tai päiväkodista, joten tässä yhdelle lomapäivälle erittäin mukavaa tekemistä. Koko perheen kera hyppimään, pomppimaan ja nauttimaan yhteisestä ajasta! Eli menkää ihmeessä käymään, mutta pitäkää kiirettä. Suomen suurin sisähuvipuisto on auki vain 7.1.2018 asti!


Lopuksi vielä kiinnostuneille lippuhinnoista tietoa, nämä löytyy myös messukeskuksen omilta sivuilta!
2–17-vuotiaat:  15 euroa (alle 12-vuotiaat vain huoltajan seurassa, joka on vähintään 15-vuotias)
Yli 17-vuotiaat: 7 euroa
Perhelippu: 40 euroa (sis. kaksi aikuista ja kolme saman perheen alle 18-vuotiasta lasta)


Meidän Joulu!



Jokaisella on jouluperinteet. Itse aina pienenä vietin joulun äidin, sisarusten ja isäpuolen kanssa. Olimme aina äidin vanhempien luona, jossa oli myös kaikki äidin sisarukset perheineen.


 Useampaan vuoteen en ole viettänyt joulua samanlaisella kokoonpanolla kuin omassa lapsuudessani.

Tämä oli meidän toinen joulu, jolloin sain olla oman perheeni kanssa. Minä, T ja tytöt olimme siis äitini luona, jossa oli myös isäpuoleni ja sisarukseni. Kaksi joulua saman kaavan mukaan.


 Aamulla riisipuuroa, joulurauhan julistus, perhekirkko, jouluruokaa, lahjojen avaamista, yhdessäoloa, glögiä, joulutorttuja... Paljon jouluisia asioita!


Meidän jouluaatto meni mukavasti hyvässä seurassa, hyvästä ruuasta nauttien ja aattoiltana tultiin takaisin kotiin.


Meillä onkin ollut todella kilttejä lapsia, sillä tytöt sai paljon lahjoja! Voisin kertoa niistä hieman myöhemmin lisää.

Kohti Joulua: Joululahjatärppejä ja herkkuja!

Kohti joulua" on Kaksplussan blogiverkostolaisten oma joulukalenteri, jonka matkassa pääset jouluiseen tunnelmaan. Bloggaajat ovat mukana joulun odotuksessa ja julkaisevat jouluaiheisia postauksia vaihtelevilla aiheilla jokaisena päivänä aina jouluaattoon asti. Laita tonttulakki päähän, ota kuppi kuumaa glögiä ja inspiroidu siitä miten valmistella joulua yhdessä lapsen kanssa tai löydä ideoita omaperäisiin itsetehtyihin lahjoihin.  

Eilen Kohti joulua-postauksen kirjoitti Minna. Hänellä olikin aivan ihana ohje! Käykäähän kurkkaamassa kuinka syntyy upeat Piparkakku Cupcaket.

Joulukuu ja päivät kuluu hurjan äkkiä. Nyt ollaankin jo kuun puolessa välissä, eikä jouluaattokaan ole enään monen yön päässä. 

Itse ajattelinkin kirjoittaa mattimyöhäisille muutamia joululahjaideoita, sekä mitä meillä lapset on toivoneet. Ainiin ja tietenkin kertoa hieman meidän perheen jouluherkutteluista.


Monissa perheissä on tapana väsätä mitä erikoisempia jouluherkkuja. Meidän perheessä on tasan kerran leivottu itse pipareita ja tuli todettua, että kaupasta ostetut on parempia ja helpompia. Olen siis aivan toivoton leipuri! Meillä ei tehdä taatelikakkuja, eikä paisteta edes kinkkua. Ei, vaikka kuinka rakastan joulua.

Jouluaattona päästään äidin valmistamien herkkuruokien kimppuun ja se saa riittää. Muuten meillä syödään valmispipareita ja kerran tehdään joulutorttuja. Mielestäni myös glögi kuuluu joulunaikaan, mutta nyt en vielä ole juonut ollenkaan glögiä.


Joululahjoista haluan myös kirjoittaa muutaman sanasen. Meillä oli tälle joululle hyvinkin helpot lahjatoiveet. 

Tytöt rakastaa rakennella, joten toivottiin ainoastaan lisää Duplo-palikoita ja Brion junaratajuttuja. Sen verran tiedän, että jouluna tuleekin paljon edellämainittuja. Ei niitä voi olla liikaa, eihän? Lisäksi Vanessa rakastaa teletappeja, sekä nukkeja. "Vauva"

Itselläni näin aikuisena ei ole minkäänlaisia lahjatoiveita. Ainoa toive on, että saataisiin viettää joulu terveenä läheisten kanssa. Viime jouluna meillä nimittäin sairastettiin. Lisäksi pari muuta toivetta olisi liittyen tulevaisuuteen, mutta niitä en joululahjaksi voi pyytää.


Meillä odotellaankin jo innoissaan joulua, johon on enään hyvin lyhyt aika! Ollaanhan sitä saatu hieman lumisista ilmoistakin nauttia.

Mitä kaikkea teidän lukijoiden lapset on toivoneet joululahjaksi?

Huomenna joulukalenteripostauksen teille kirjoittaa Heidi, blogista Yksinhuoltaja äidiksi. Hän kertookin jotain leipomisen saloja lukijoille! 

Pikku per**leet!

Otsikko kertoo jo paljon. Kyllä, ne pienet ja inhottavat yksilöt! Mä niin vihaan kaikenmaailman luteita, itiöitä, torakoita, punkkeja, pikkuötököitä.. niitä yääk hyi!


Eilinen päivä ei todellakaan alkanut toivotulla tavalla. T on iltavuorossa tämän viikon, joten aamulla olisin saanut nukkua pitkään. Haaveeksi jäi, sillä päiväkodilta oli tullut tekstiviesti. Itse en tietenkään unissani sitä ollut lukemassa, joten T:n puhelin soi hetken päästä. Päiväkodissa on liikkeellä täitä, joten piti hakea meidänkin täi-pää kotiin.

Turhautuminen, ärsyyntyminen, viha, inho.. ahdistus! Pitihän siinä pienet ahdistusitkut vetää ennen kuin pysty edes ajattelemaan. 

Kävelin edestakas kämppää ja mietin mitä kaikkea pitää tehdä. Sauna äkkiä päälle, ensimmäisenä kaikki peitot ja tyynyt useaksi tunniksi 80-90asteiseen saunaan.


Eilisen päivän tehtävälista oli kutakuinkin seuraavanlainen:

1. Pestiin kaikkien päät täishampoolla ja kammattiin täikammalla!
2. Pesin useamman koneellisen pyykkiä 60-asteessa (vaatteita ja lakanoita)
3. Yli 80-asteinen sauna, jossa oli useamman tunnin lasten tärkeimmät pehmolelut, ulkovaatteet, hatut, hanskat, petivaatteet.

4. Imuroitiin äärimmäisen huolella sohva, sänkyjen patjat, matot.
5. Kaksi isoa jätesäkillistä vietiin varastoon pehmoleluja, nukenvaatteita ja kaikki hiukselliset nuket.
6. Puhtaat lakanat sänkyyn, hiusharjat uusiksi.

7. Useita kirosanoja ja väsymystä.
8. Rentoutumista illalla omatekoisen pizzan kera.


Täit tarttuvat äärimmäisen helposti. Kun lapset leikkivät lähekkäin, painivat ja taistelevat, on yhdistelmä valmis. Onneksi meillä tämä ongelma havaittiin hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä sitten kun koko perheen päät olis ollut täynnä ällötyksiä.

Ehkä me nyt päästiin eroon noista ällötyksistä, mutta varmuuden vuoksi uusinta käsittely viikon päästä! Siihen asti joka päivä käydään hiukset läpi täikammalla. 

Juhlapäivänä!


Jotenkin odotin tätä kyseistä päivää useamman kuukauden. Välillä suuria suunnitelmia ja hienoja juttuja haaveillen. Loppujenlopuksi tämä päivä olikin aika täydellinen. Meillä oli paljon vieraita, Vanessa sai paljon ihania lahjoja ja hän sai paljon leikkiseuraa muista lapsista. Meillä nimittäin juhlittiin pienen rakkaan 2v syntymäpäivää!


 Koko päivä aamusta iltaan on ollut täynnä hulinaa. Aamulla kävin pikapyörähtämässä Helsingissä, jonka jälkeen leikittiin uusilla duploilla, syötiin yhdessä hyvää ruokaa ja odotettiin vieraita saapuvaksi. Vanessa sai jopa odotellessaan koristella kakun!


Vanessa oli hämillään kun yhtäkkiä tuli paljon vieraita. Tyttö ei halunnut päästää ketä tahansa lähelleen, uudet lahjat piti omia ja vanhoihinkaan leluihin ei kukaan vieras olisi saanut koskea. Omistushaluinen lapsi.


Mitä lahjapaketeista kuoriutui? Vanessa sai lahjaksi Gugguun vaatteita, pari nukkea, palapelin, leikkiastioita, Duploja, teletappeja, pehmolelun, ponin, laulu cd:n jonka mukana kirja ja... Unohdinkohan jotakin? - Todella paljon kaikkea siis!

Kenkäkaaos eteisessä!

Vanessa ei kylläkään piitannut pehmeistä paketeista, mutta itse tykkäsin. Pienessä lahjalaatikossa oli mekko + kaksi lakupatukkaa. Tyttö avasi laatikon, otti lakut ja työnsi laatikon pois. Lelut oli hänen mieleen enemmän ja niitä saatiinkin ihan tarpeeksi!

Osa lahjoista!

Kiitos kaikille ihanille vieraille ja tästä on hyvä jatkaa kohti joulua!

Hetket varhaat, hetket parhaat,
hetket lapsuusaikojen,
muistoissa ne säilykööt, kuin sadut taruaikojen.

Epänormaali vai normaali äiti?

Ihana aihealue, eikös? Miten määrittelet kun sanotaan "normaali äiti"? Kumpaan kuulut, oletko siis normaali vaiko epänormaali äiti?
Tästä aihealueesta saisi kirjoitettua hyvinkin paljon. Eräässä facebook-ryhmässä tulikin jo hyvää keskustelua. 


Normaali äiti taitaa olla sellainen, joka tekee seuraavat asiat.

1) Viljelee ja kasvattaa itse perunat, sekä salaatit. Eikä käytä ikinä oikoteitä ruuanlaitossa.

2) Juoksee päivästä toiseen kerhoissa, leikkipuistoissa ynnä muissa kissanristiäisissä.

3) Pitää lapsen kotihoidossa eskariin asti, sillä eihän pientä lasta voi aikaisemmin laittaa hoitoon.

4) Imetys pitää ehdottomasti lopettaa viimeistään 2-vuotiaana, hampaat kärsii!

5) Siivoo, pesee pyykkiä, tekee ruokaa, imuroi ja lisäksi jynssää lattiat vähintään kerran viikossa.

Okei, innostuin hieman provosoimaan listaan lisäämällä muita asioita. Itse en siis taida olla normaali äiti, koska esikoinen on kuntouttavan toiminnan takia päiväkodissa? Se on hänelle erittäin tärkeää, kehitystä on huomattavasti tapahtunut monissakin asioissa.


Kyllä päiväkodista saatava ammattilaisten antama varhaiskasvatus antaa lapselle huomattavasti paremmat eväät elämään kuin se, että olisi pelkästään kotona. Lapsi oppii päiväkodissa niin laajasti erilaisia taitoja. 

Lapsi oppii ryhmässä toimimista, joka on tärkeää. Lapsi saa runsaasti sosiaalisia tilanteita ja toisista lapsista oppii mallia. Päiväkodista opitut asiat antaa valmiuksia lapselle pärjätä paremmin eskarissa ja koulussa. Jos kaikki uudet asiat tapahtuu yllättäen, on niihin vaikeampi suhtautua ja oppia.

Suomessa laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus, ei suinkaan vanhemman! Tuskin kukaan laittaa lastansa päiväkotiin vain ajatuksella koska "olen laiska äiti joka ei jaksa". Päiväkodissa lapsi oppii toimimaan myös ilman tuttua ja turvallista äitiä.


Kuka kotiäiti tarjoaa lapselle joka päivä erilaisia askartelu- tai jumppa-aktiviteetteja. Ulkoileeko normaalisti äidit kaksi kertaa päivässä lapsien kanssa, valmistaa ruuan, tekee kaiken itse ja on superihminen joka voi siivota yömyöhään lasten nukkuessa?

Normaalilla äidillä tietenkään ei kuulu olla vapaa-aikaa, vaan päivät pitää touhuta kokoajan lapsien kanssa, suorittaen tietynlainen tehtävälista josta ei saa poiketa.


Vai olisikohan se normaali äiti sittenkin sellainen joka osaa huolehtia sekä itsestään, että lapsista. Antaa rakkautta, löytyy puhtaat vaatteet ja ruokaa nenän edestä ja elää hyvin pitkälti ajatellen lapsensa etua, mutta myös omia voimavarojaan!

Minkälaiset joulukortit vuonna 2017?


Joulukuu lähestyy hirmuista vauhtia! Heti joulukuun alussa saakin laittaa taas joulukortteja postiin, jotta ne ehtii perille ennen aattoa. Meillä on muutamia kuvia otettu jo, hyvin samaisella tyylillä kuin edeltävänä jouluna.


Tänään meillä yritettiin saada jonkinlaiset joulukorttikuvat tytöistä. Sanotaanko nyt vaikka niin, että varmaan uusitaan kuvaushetki vielä ennen korttejen tilausta. Ei välttämättä siis oteta uusia erilaisia kuvia, jos näiden joukosta löytyy joku tarpeeksi hyvä. Pitää rauhassa katsoa kuvat läpi.


Ihan hauskoja jouluisia kuvia saatiin kuitenkin räpsittyä, vaikka tytöt eivät halunneet tehdä yhteistyötä kanssani. Omasta mielestä ulkona otetut joulukorttikuvat olisivat aivan superihania! Mutta koska ei ole lunta tai tarpeeksi lämpöisiä kuviin sopivia vaatteita - tyydytään sisällä otettuihin kuviin.


Tytöt rakasti näitä värillisiä jouluvaloja.  Vanessa kietoutui kokonaan niihin. Tänä jouluna ei tarvita kuusta, kun lapsi hoitaa sen homman. Vitsi vitsinä. Pian saa ostaa tai tehdä joulukalenteritkin tytöille. Ai että, tykkään niin paljon kun joulu tekee tuloaan!

Ihana ja pelottava lumi!

Eilen satoi ensilumi maahan! Aamulla itse katsoin vähän kauhistuneena pihalle, lunta ja märkää. Itse en tykkää lumesta kovinkaan paljoa. En varsinkaan jos on nollakeli tai aste plussaa, jolloin lumi muuttuu äkkiä loskaksi. Eilinen pysyteltiin visusti tyttöjen kanssa sisällä ja ihasteltiin maassa olevaa valkoista ihmettä.


Tänään aamulla heräsin ja katsoin paljonko ulkona on lämmintä. Mittari näytti, että vähän ollaan pakkasen puolella. Jes! Lupasin tytöille, että kun aamupala on syöty niin voidaan lähteä ulos. Ajatus lumisesta maasta, leikkipuistosta ja kivasta aamupäivästä.. Noh, ei mennyt suunnitelmien mukaisesti.


Pääsimme ovesta ulos ja Vanessa astui katoksesta lumeen. Epäileväinen katse ja äkkiä pari askelta taaksepäin. Kannustin lasta tulemaan äidin perässä vaikka lumi olikin hieman pelottavaa hänen mielestä. Hyvin äkkiä Vanessa uskaltautui ottamaan muutaman askeleen eteenpäin ja pian oltiinkin jo leikkipuistossa.

Puistossa ei kuitenkaan hirmuisen kauaa ehditty olemaan, kun molemmat tytöt halusivat kotiin. Isompi seisoi rattaiden vieressä ja ilmaisi haluavansa istumaan niihin. Pienempi itki pelokkaana, ei uskaltanut kävellä eteenpäin ja halusi syliin. 
Oli meillä kuitenkin hetki ihan kivaakin ja molemmat lapset kävelivät ihmeissään.


Viime talvena Josefiina vietti päiväkodissa paljon aikaa ulkona. Vanessalle lumi on vähän uudempi juttu, mutta ehkä hän vielä tottuu siihen? Mikäli ei, niin sitten vietetään koko talvi neljän seinän sisällä vain ikkunasta ulos katsellen. No ei sentään, vitsivitsinä! 


Lumi tuo kyllä ihanasti valoa ulos, eikä ole niin synkkää ja pimeää.

Helppo ja nopea aamupala

Monet valmistaa lapsilleen banaanilettuja tai keittelee joka aamu kaurapuuroa. Itse oon vähän laiska äiti ja meillä on todella harvoin oikein itse keitettyä puuroa. Aamupalana toimii hyvin vaikka leipä tai murot. Myös tämän mustikkapannarin voi tehdä jo illalla valmiiksi seuraavaa aamua varten.

Viimeaikoina oon aika usein tehnyt mustikkapannaria. Ihana mummoni antaa meille marjoja aina kun käy kylässä ja mustikoita oon muuten huono syömään, oikeastaan en pidä erityisesti mustikoista. Tässä muodossa ne kelpaavat jopa minulle. 


Äärimmäisen helppo tekovaihe, jonka jälkeen saa vain unohtaa pannarin uuniin. Tämän voi tehdä joko sokerilla tai sokerittomana, ihan kuinka itse haluaa.
Eilen syötiin iltapalana kyseistä herkkua ja siitä riittää vielä helposti tämän päivän välipalalle. 

Jos joku lukijoista haluaa kokeilla tehdä, niin tässä olis ohje! Itse olen myös tehnyt vadelmalla tätä ja se oli oikein maukasta myös.

3 kananmunaa
6dl maitoa
1 rkl sokeria
3dl vehnäjauhoja
Puol desiä sulatettua voita
1tl suolaa
200g mustikoita

Riko munien rakenne kulhossa. Lisää joukkoon maito, jauhot, 1 rkl sokeria, suola ja rasva. Anna turvota n. 30 min.

Lisää mustikat ja 1/2 dl sokeria. Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Kypsennä 200 asteessa uunin alaosassa n. 40 min, huomaat kun on valmista.
Pannarin kanssa sopii hyvin vaikkapa vaniljajäätelö :)

Pelkkää nakkia ja ranskalaisia?

Postauksessa näkyvät aterimet + lautanen on saatu yhteistyönä Lastentarvike Vauvakeidas Oy:ltä.

Makaronilaatikko,nakkikastike ja peruna, kanapasta, kanakastike... Aina vaan samaa tai hyvin samankaltaisia ruokia.


Kuulostaako tutulta? Nyt sai tälle äidille riittää. Oon kyllästyny syömään ruokia jotka ei maistu enään miltään. Oon vaan syönyt jotakin pysyäkseni elossa. Nyt ajattelin tsempata ruuanlaiton suhteen!


Meillä on todella usein pastaa. Siihen on vain ja ainoastaan yksi syy. Josefiina rakastaa syödä sitä! Vanessalle myös kelpaa pasta ja hän on vähän huono syömään ihan samalla tavalla kuin Josefiinakin pienempänä. Nykyään Josefiinalle toki kelpaa melkein kaikki ruuat, joten hänelle on helppo tarjota lähes mitä tahansa.

Perinteisen makaronilaatikon sijaan tehtiin hiljattain kasvispihvejä. Ensimmäistä kertaa sain ajatuksen, että haluan jotain erilaista. Ei jauhelihaa, eikä ainakaan kanaa. Sitten päässä välähti ja pyysin kaveriltani parhaiden kasvispihvien ohjeen.


Haastavinta meidän tilanteessa on se, että taloudessamme ei syödä sipulia. Kasvispihveihin todella usein tulee sipulia jossakin muodossa, joten en jaksanut googletella löytyisikö joku ohje. Teimme fetalla maustettuja porkkana-kesäkurpitsapihvejä! Pakko sanoa, että onnistui paremmin kuin hyvin ja kaikille maistui.


Täytyy pitää huoli siitä, ettei kumpikaan lapsista tule sanomaan lähiaikoina "aina samaa ruokaa", eli nyt on tsempattava ruuanlaiton suhteen ja tehtävä täysin uudenlaisia ruokia meidänkin keittiössä. Kuvissa näkyvä huippukätevä lautanen ja aterimet on tosiaan saatu bloginäkyvyyttä vastaan Lastentarvikeliike Vauvakeidas Oy:ltä. Voin suositella muille myös näitä, sillä meillä ainakin molemmat tytöt tykkää syödä näillä!

Ohje vielä lopuksi jos joku muukin haluaa kokeilla! Me tehtiin tää tuplana ja syödään kolmen päivän ajan samaa ruokaa kerran päivässä.

3dl raastettua porkkanaa
2dl raastettua kesäkurpitsaa
2 kananmunaa
1dl vehnäjauhoja
0,5dl ruokakermaa
100g murennettua fetajuustoa
Mustapippuria
Suolaa
Paprikajauhetta

Yhdistä porkkana- ja kesäkurpitsaraasteet. Lisää muut aineet ja anna turvota 10 minuuttia. Paista pihvit ohukaispannussa tai paistinpannulla. Paistoajasta sen verran, että huomaat kyllä kun on valmista!

Perheloma Tukholmassa

Kotona taas, mutta nyt olis hieman tarkoitus kertoa meidän reissusta. 


Lähdettiin siis koko perhe sunnuntaina laivalla kohti Tukholmaa. Josefiinalla tais olla kaikkein eniten matkakuumetta ilmassa, sillä tyttö heräsi monta tuntia aiemmin kuin yleensä. Klo 3:15 sai T pompata sängystä ylös ja syöttämään "aamupalaa" tytölle.


Aamupäivä oleskeltiin kotona ja heti päikkäreiden jälkeen suunnattiinkin kohti satamaa. Melkeinpä ensimmäisenä laivaan päästyämme mentiin leikkihuoneeseen kurkkimaan mitä kaikkea sieltä löytyy. Pakko vähän kehua, että tilaa oli enemmän kun tarpeeksi.


Löytyi nukkeja, isojen ja pienien pallomeret erikseen, legoja, junarataa ja vaikka mitä muuta! Tytöt varmaan olis viihtynyt siellä vaikka koko reissun ajan.


Löysin laivasta itselleni synttärilahjan: Guessin lompakon, joka on aivan ihana! Tytöille tarttui mukaan teletapit, jotka Vanessa omi itselleen. Hän käveli ylpeänä Hipsu ja Pai kainalossaan ympäri laivaa.


Tukholmassa ei tehty mitään kovin erikoista. Tavattiin Vanessan kummeja, jotka asuvat Ruotsissa ja käytiin heidän kanssa lounaalla. Lisäksi kierreltiin ja kaarreltiin vähän jokaiseen suuntaan. Kävimme ruokakaupassa ostamassa muutamat jutut paluumatkalle ja toisaalta ostin Josefiinalle yhden Rodinin pipon.


Oltiin tosiaan matkalla lasten ehdoilla. Toisena iltana tytöt kävi nukkumaan jo ennen kahdeksaa ja eipä meille aikuisille ollut laivassa mitään tekemistä siihen aikaan. Itse olisin saanut käydä illalla laulamassa karaokea, mutta en jaksanut valvoa. Ekana iltana kävin yksin juomassa pari drinksua omassa rauhassa ja sitten menin itsekkin nukkumaan.


Yöt laivassa oli vähintäänkin mielenkiintoisia. Ensimmäisenä yönä yöherätyksiä oli vähintäänkin 30. Vanessa heräili jatkuvasti itkemään ja hiljeni vain, kun T sanoi "nyt hiljaa" tai "Vanessa nukkumaan". Ekana yönä Josefiina myös tipahti omasta sängystä kerran lattialle, mutta muuten nukkui jopa paremmin kuin kotona!


Oltiin otettu kotoa mukaan myös vähän matkaevästä. Tytöillä oli mukana Snac-kuppi, joka saatiin bloginäkyvyyttä vastaan Lastentarvikeliike Vauvakeidas Oy:ltä. Omasta mielestäni aika kätevä. Ihan pienille herkuille se ei toimi kovin hyvin, sillä meillä oli kupissa riisimuroja sekä isompia muroja. Riisimurot tippui aika helposti pienistä koloista, mutta vähän isommat murot pysyivät näppärästi matkassa mukana.


Lapsien on helppo ottaa itse sieltä muroja (toki sinne voi laittaa mitä ikinä haluaa) ja meillä tämä kuppi on ollut ihan vaan kotonakin käytössä välillä. Reissussa kyllä aika loistava, eikä ollenkaan kallis!
Meillä oli kaikinpuolin mukava reissu ja ehdottomasti pitää joskus toiste lähteä taas risteilemään tyttöjen kanssa. Itselläni ei tällä hetkellä ole passia, joten Tallinna on pois suljettu vaihtoehto toistaiseksi.


Voiko toiselle antaa kierrätyslahjan vai ei?

Minkälaisia ajatuksia herättää jos puhutaan, että on saanut kierrätetyn lahjan tai antanut jotain itselle tarpeetonta jollekin toiselle lahj...