Kun kaikki menee pieleen, suunnitelmat muuttuu..

Viime viikolla, torstaina... Piti tehdä päätös. Meillä oli ollut enemmän ja vähemmän rankkaa jo edeltävästä sunnuntaista lähtien. Josefiina sairastui. Ensin nousi kuumetta, sitten tuli yskää ja limaa. Välissä yksi kuumeeton päivä jolloin jopa ruokakin vähäsen maistui ja ajattelinkin että pääsemme koko perhe viikonlopuksi Vaasaan juhlimaan ihanan kummipojan ristiäisiä.

Mutta ei. Se kirottu tauti, mikä ikinä onkaan pilasi kaikki suunnitelmat. Josefiina lähtikin T:n kanssa perjantaina aamusella lääkäriin, kun minä lähin Vanessan kanssa junalla kohti Vaasaa. Kyllä sitä piti parit kyyneleet tirauttaa kun toinen pikkusista ei päässytkään reissuun, vaan joutui jäämään kotiin. Toisaalta.. Osasin myös suhtautua puolentoista vuorokauden reissuun niin, että se on Vanessalle ja mulle kaksinkeskistä laatuaikaa.


Junamatka meni todella hienosti ja tyttö nukkuikin loppumatkan. Meillä oli paikka perhehytissä, jossa oli myös kaksi maahanmuuttajataustaista naista kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Leppoista matkustamista.

Heti Vaasaan päästyämme näimmekin ystäväni Julian, jonka kanssa menimme syömään. Hänellä oli myös pieni kummipoikani mukana, vaikka eihän hän enään niin pieni olekkaan (kasvaa hurjaa vauhtia). Ruuat masuun ja muutamia kauppoja kiertelemään. Olihan se pakko ostaa br-lelukaupasta Vanessalle palapeli, jota hän saikin sitten illan ja seuraavan aamun hotellihuoneessa tehdä.


Pian kaupungille saapui myös kaverini S ja hänen poikansa. Oli kiva nähdä heitä myös pitkästä aikaa. Melkein vuosi kulunutkin jo viime kerrasta. Juteltiin, käytiin kaupassa ja hän tuli hetkeksi vielä seurakseni hotellille. Sen jälkeen saikin sitten rauhoittua Vanessan kanssa iltahommiin ja nukkumaan.

Lauantaina klo 11 aikaan kirjasimme itsemme pihalle hotlasta, jonka jälkeen suuntasin aamupalalle/lounaalle. Sit sainkin jo reippaasti kävellä ristiäispaikalle, jossa olinkin sopivasti ajoissa.


Virallinen osuus meni kivasti, vaikka jouduinkin pitämään Vanessaa kasteen ajan sylissä. Tyttö oli niin peloissaan kun heräs kesken päiväunien, joten tarrasi muhun kiinni kuin takiainen. Nyt se on siis virallistakin, että mulla on niinkin hieno tehtävä kuin olla kummi pienelle.

Muutenkin juhlat sujuivat kivasti, sekä myöskin kotimatka sujui hyvin. Sain junassa jutella erään äidin kanssa, jolla oli lähes 1v lapsi mukana. Junamatka sujui siis erittäin nopsasti jutellessa ja lasten leikkiessä. Kotiin päästyämme Vanessa oli iloinen nähdessään siskonsa!


Tällä hetkellä meillä sairastetaan. Josefiina on edelleen puolikuntoinen ja Vanessalle on noussut korkea kuume. Äsken mittari näytti 39,5 astetta. Toivottavasti pian parannutaan. Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voiko toiselle antaa kierrätyslahjan vai ei?

Minkälaisia ajatuksia herättää jos puhutaan, että on saanut kierrätetyn lahjan tai antanut jotain itselle tarpeetonta jollekin toiselle lahj...