Kaksi vastaan yksi!

Kuinkahan moni tietää sen fiiliksen, kun on useamman kuukauden perheessä ollut tilanne: kaksi aikuista ja kaksi lasta ympärivuorokauden. Se on äärimmäisen helppoa. Koko ajan toinen pystyy antamaan huomiota toiselle lapselle ja toinen toiselle.

Pitkä loma, rentoutumista ja perheenä ajan viettämistä ilman minkäänlaista kiirettä. Perustarpeet helposti hoidettavissa ja kaikki ylimääräinenkin. Sitten yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta takaisin siihen normaaliin arkeen. Sellaiseen arkeen että olen keskenään lasten kanssa. 


Päivässä monia asioita mitä pitää keretä tekemään. Mies töissä ja minä hoidan lapset, ruuan, pyykit jne, lista on loputon.
Kotiin päivän aikana kertyy kaaos, yhtäkkiä huomaa tiskivuoren kertyvän (tiskikoneesta huolimatta) ja kaikkien lelujen olevan ympäri asuntoa. Kyllä, lelut saisi siivota päivän aikana vähintään sata kertaa jos siihen ryhtyisi.

Pyykkivuori kasvaa helposti niin ettei mahdu koriin, jos ei ota itseään niskasta kiinni ja pese vähintään kolmesti viikossa pyykkiä. Helpot ja nopeat kotiruuat on plussaa ja jos hetken saa vaan olla hiljaisuudessa - on tapahtunut lottovoitto!

Stressasin ihan jäätävästi kuinka ikinä saan molemmat tytöt nukahtamaan päiväunille nätisti. Josefiina on ollut nykyään äärimmäisen hankala saada päivällä nukkumaan. Tyttö voi pyöriä sängyssä jopa yli tunnin. Vanessa nukahtaa yleensä kellontarkasti tissille (vielä tässäkin iässä). Joskus käy niin, että Josefiinan temppuilujen takia päiväunet jäävät häneltä väliin, jolloin ilta menee ihan kiukutteluksi ja yöunet aikaistuvat huomattavasti.


Tänään oli ekaa kertaa pitkään aikaan päivä jolloin molemmat tytöt piti laittaa ihan itse yksinään päiväunille. Vielä viimeksi kun tämmöinen päivä oli, sain vain pukea Josefiinan ulkovaatteisiin ja nakata rattaat parvekkeelle. Tänään kuitenkin yllätyin kuinka nätisti molemmat tytöt menivät nukkumaan. Pienempi simahti väsyitkun päätteeksi ja isompi pyöri about 15min sängyssä jonka jälkeen nukahti.

Oikeestaan on aika ihanaa välillä vaan olla tyttöjenkaa keskenään kun T on töissä. Osaa arvostaa taas enemmän sitä perheen yhteistä aikaa, eikä pidä kaikkea heti itsestäänselvyytenä.
Kesäkin on tulossa niin voi tehdä helpommin kivoja juttuja tyttöjen kanssa keskenään. Ja onhan siitä miehen palkastakin myös jotain iloa, sillä saa alkaa säästämään muutamiin tiettyihin hankintoihin.


2 kommenttia:

  1. Minä olen jo luovuttanut tuon lelujen keräämisen suhteen... Hyvä jos illalla jaksaa niitä keräillä. Pistän kyllä lapset ne keräämään mutta ei siitä oikein mitään tule, perässä on itse kuljettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Leluja kyllä aina on jossain missä niitä ei kuuluisi olla... Vaikkapa ängettynä kengän sisälle - koska se on hauskaa!

      Poista

Voiko toiselle antaa kierrätyslahjan vai ei?

Minkälaisia ajatuksia herättää jos puhutaan, että on saanut kierrätetyn lahjan tai antanut jotain itselle tarpeetonta jollekin toiselle lahj...