Heinäkuun vika - elokuu tuo tullessaan?


Heinäkuun viimeinen päivä ja elokuu on ihan pian täällä! Nyt on maanantai ja viimeinen lomapäivä ennen kuin Josefiina menee taas päiväkotiin. Heinäkuu ollaan oltu tyttöjen kanssa keskenään kotona. Meillä on ollut ihania vieraita, ollaan tehty pieniä retkiä ja kyläilyjä, mutta mikä parasta: ollaan saatu viettää paljon aikaa yhdessä.


Ulkona on ollut suhteellisen kivoja ilmoja, ollaan ulkoiltu paljon. Rakennettu satoja hiekkakakkuja, laskettu monen monta kertaa liukumäestä ja juostu useita kilometrejä ympäri leikkipuistoja. Ollaan käyty katsomassa kaloja ja Josefiina on myös saanut hotkia isovaarin pyydystämiä muikkuja. Ollaan kiukuteltu jos on ollut huono hetki ja hyvällä hetkellä naurettu kippurassa. Rakastettu yhdessä vietettyä aikaa ja nukuttu pitkiä päiväunia.


Täällä itse odotan osittain kauhulla miten ihmeessä tullaan onnistumaan jatkossa matkojen suhteen.  Vanessa ei halua ollenkaan olla rattaissa, mutta kävelykään ei ole mieluista. Sen sijaan parasta olis roikkua äidin sylissä. Rankkaa. Reilu 11kg yhdellä kädellä kantaen alkaa kilometrin jälkeen tuntumaan ihan kivasti.


Kuvat kertoo paljon, teksti täydentää. Meillä alkaa huomenna erilainen arki taas ja saa nähdä kuinka siihen oikein tottuu loman jälkeen. Varmasti monella muullakin alkaa pian päiväkoti, eskari yai koulu. Kesä on pian kokonaan ohi ja syksy tulee!


Päivän kohde: Sea Life Helsinki

Käytiin tänään vähän Helsingissä kurkkimassa pieniä ja isoja kaloja! Oltiin jo aikaisemmin mietitty, että kesällä pitää tehdä monia hurjan kivoja juttuja ja tämä oli kyllä yksi aivan huippureissu. Ai miksi? -riittääkö kun kerron että Josefiina oli yhtä hymyä lähes koko ajan!


 Lapsen onnellisuus, se on jotain maailman parhainta. Keltainen kala oli selkeästi kaikista parhain, sillä Josefiina olisi halunnut alkuun jäädä vain ihastelemaan pelkästään sitä.


Aamu starttasi tänään ihan liian aikaisin jos ottaa huomioon, että itse valvoin vielä puolenyön aikaan. Pikkusen väsyttää ja onneksi lähdettiin aamulla pois kotoa, sillä olisin varmaan nukahtanut matolle kesken leikkien. Äitini ja sisarukseni lähtivät meidän kanssa katsomaan fisuja.


Eipä tässä kai sen enempää tarvitse selitellä, kuvat puhukoon puolestaan. Oli kiva reissu ja lapset nautti. Itse ostin tytöille muistoksi pehmolelun ja äiti antoi Josefiinan valita mieluisen pehmolelun. Ehdottomasti vois vuoden päästä mennä uusiks!


Synnytyskertomus

Heräsin 23.1 aamuyöllä klo 3:45 vaimeisiin supistuksiin. Yritin saada nukuttua, mutta eipä tullut torkuttua kun ihan pari muutaman minuutin...