Lapsi ei tarvitse satojen eurojen edestä hittileluja, jotka ei edes kiinnosta enää vuoden päästä. Ostatko silti niitä?

Lasten lelut. Lattioilla lojuvaa pientä muovikrääsää, pikkusälää, keräilyukkeleita, erilaisia lego- ja puupalikoita, unikavereita, barbeja, pikkuautoja. Niin ja sitten ne vain pienen hetken kiinnostavia kalliit hittilelut, joiden perään tulee taas uudet hittilelut. Kaikki uusi pitäis saada ja vanhat jäis vaan lopulta kaappeihin lojumaan. 



"Äiti, minä haluan tuon"
Moni pieni lapsi haluaa kaiken mahdollisen joka näyttää edes hieman kivalta. Aivan sama onko se limaläjä, pehmolelu vai kasa glitteriä jonka voi kaataa vaikka lattialle, koska onhan se ihanan näköistä! 
Yksi melko hyvä syy haluta jotakin uutta on sanoa "mutta äiti, kaverillakin on". Hieno juttu, jos kaverilla on samanlainen. Silloin lapsi voi kaverin kanssa leikkiä juuri sellaisella lelulla, vuorotella. Kaikkea ei tarvitse ostaa lapselle, kaikkea ei voi edes ostaa. Lasta ei todellakaan tarvitse hukuttaa leluihin.

Leluja on hyvä olla, mutta myös muuta puuhaa kannattaa keksiä
Lastenkin kanssa on hyvä keksiä luovaa puuhaa. Hauskoihin hetkiin ja onnellisuuteen ei tarvitse uusimpia hittileluja, jos vanhemmat keksivät lapselle mieluisia puuhia ja tekevät niitä yhdessä lapsen kanssa. Ei tarvitse käyttää satoja tai jopa tuhansia euroja kaikkeen aivan turhaan sälään, jotta saa lapsen hymyilemään hetkeksi. Tietenkin lapsen voi lahjoa jatkuvasti uusilla leluilla leikkimään myös yksinään, mutta se on surullista. Jos ostaa vaan materiaa jotta lapsi viihtyy, eikä tarvitse itse tehdä mitään lapsen kanssa. Nämä edellämainitsemani asiat tietenkään ei poissulje toisiaan, mutta jos lapselle on oikeasti läsnä niin miksi pitäisi olla aivan kamala leluvuori keskellä huonetta? 

Luova puuhailu on parasta! 
Pienet erilaiset askartelut, vesiväreillä maalaaminen, piirtäminen, muovailuvahajutut, musiikin tahtiin tanssiminen ja hassuttelu on meidän perheessä ainakin kovassa suosiossa. Esikoinen arvostaa eniten kaikkea pientä ja yhteistä puuhaa. Välillä jonkun uuden lelun saatuaan hän hetken päästä heittää sen laatikkoon, jonka jälkeen haluaa tehdä yhdessä jotakin kivaa. Vain mielikuvitus on rajana kun lapsien kanssa keksii puuhattavaa!

Kyllä meiltäkin löytyy mm hatchimalseja, petsejä ja lol-nukkeja
Varmaan jokainen pikkutyttö tietää mitä ovat LOL-pallot. Ylihintaisia muovikrääsäpalloja. Suosittuja. Kukapa niitä ei haluaisi? Jo pelkästään pallon avaaminen on kivaa! Mutta oikeasti mietittynä, onko niissä järkeä ja ovatko rahan arvoisia? Meiltäkin löytyy niitä jokunen ja kuuluu keskimmäisen tytön lempparileluihin mutta myönnettäköön, että itse en ole kun pari ostanut hänelle syystä tai toisesta. Yhden sai esimerkiksi palkinnoksi kun oli todella reipas lääkärireissulla. Kaikki muut hän on saanut lahjaksi ja niitä on aivan tarpeeksi leikkeihin. 
Loppujenlopuksi leluja häneltä ei löydy mielettömiä määriä, sillä leikkiminen on hieman jäänyt sivuun kaiken muun puuhastelun vuoksi. Hamahelmijutut on mieluisia, joita tehdään päivittäin. Värityskirjat on jees ja ulkoilu kuuluu myös lempipuuhiin.

Kuinka moni vanhempi myöntää ostavansa lapselle joka vuosi vaihtuvia hittileluja ja miksi? Kierrätätkö sitten vanhoja leluja edes uusien tieltä pois?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voiko toiselle antaa kierrätyslahjan vai ei?

Minkälaisia ajatuksia herättää jos puhutaan, että on saanut kierrätetyn lahjan tai antanut jotain itselle tarpeetonta jollekin toiselle lahj...