Kaksi robottia jotka toimii jatkuvasti samoilla toiminnolla suorittaen arkea

Jokainen vanhempi tarvitsee välillä pienen irtioton arjesta. Vaikka olisi kuinka täydellinen äiti tai isi, niin silti joskus täytyy saada pieni hetki ihan vain itselleen ja myös parisuhdetta täytyy muistaa huoltaa kahdenkeskisellä ajalla. Se mikä riittää toiselle, ei välttämättä riitä toiselle. Jokainen ihminen on yksilö ja toiset tarvitsee säännöllisesti kuukausittain omaa aikaa, kun taas toiselle voi riittää ihan vain pari kertaa vuodessa.


Ei alle 1v lasta voi jättää hoitoon! Ai miksei? 
Jotkut sanovat, että aikuinen ei saisi ottaa omaa aikaa ennen kun lapsi on ihan vähintään vuoden ikäinen. Lasta ei voisi jättää hoitoon alle vuoden vanhana, koska tällöin saa välittömästi huonon äidin leiman otsaan? Myönnän itse ajatelleeni myös esikoisen kohdalla, että ei häntä voi jättää kun hetkeksi hoitoon päivällä ja yökyläilystä ei edes puhuttu. Ei tullut kuuloonkaan, että 1,5v vanhana hän olisi mennyt johonkin hoitoon jossa olisi joutunut olemaan myös yön. Ei silti, vaikka lähdin synnyttämään. Lopulta hän oli ensimmäisen kerran yökylässä vasta 2,5v vanhana. Ehkä osittain ajattelin ja pelkäsin nuorena äitinä leimaantuvan heti vastuuttomaksi tai huonoksi vanhemmaksi, jonka takia toimin niin. Monet ihmiset puhuvat, että pientä ei voi jättää hoitoon syystä tai toisesta. Jos jätät, saat leiman otsaan. 

Oman ajan ottaminen ei tee vanhemmasta yhtään huonompaa
Usein oman ajan ottamisella on juuri päinvastainen vaikutus. Oman ajan ottaminen ei kerro siitä, että olisi jotenkin huono vanhempi. Hetken rentoutumisen jälkeen yleensä jaksaa taas olla entistä parempi vanhempi. Sillon jaksaa taas kuunnella mahdollisia uhmaraivareita monia päiviä ilman, että savu nousee korvista. Jokainen määrittäköön sen, että mikä on sopiva tuntimäärä ihan vain itsellensä. Toiselle riittää tunti kuukaudessa ja toinen voi tarvita vaikka vuorokauden kuukaudessa. Jokainen on yksilö ja jokainen tarvitsee välillä myös aikaa ilman lapsia. Turha edes väittää muuta! Vaikka kuinka rakastaa niitä omia pikkumuruja ja on itse vanhemman polun valinnut, niin silti välillä on hyvä ottaa pieni hetki jolloin hengähtää vaan aikuisten kesken. 

Parisuhdeaika jää helposti vähiin
Pienten lasten vanhemmilla saattaa olla yhteistä, kahdenkeskeistä aikaa hyvin vähän. Helposti sitä vaan rutiininomaisesti pyörittää arkea. Aamulla nousee sängystä, aamupesut, aamupalat, leikkejä, ulkoilua, lounasta, päikkärit, välipala, päivällisen valmistamista, päivällinen, puuhastelua, iltapala, iltapisut ja pesut. Johonkin väliin mahduttaa vielä kauppareissut, kodin siisteyden ylläpidon, työt ja mitä nyt kenelläkin normaaliin arkeen kuuluu. Helposti on kiireistä, eikä yhteistä aikaa juuri ehdi viettämään. Jos päättää illalla katsoa kahdestaan leffaa syöden herkkuja,  voi vaan arvata kuka herää ensimmäisenä rapisevaan karkkipussiin tai lasten nukkumaanmeno venähtää, jolloin ei välttämättä jaksaa edes katsoa enää yhdessä leffaa. Lopulta ajatus nukkumisesta houkuttaa kuitenkin enemmän. Monesti ajatellaan, että kyllä sitä aikaa sitten myöhemminkin parisuhteelle on. Sitten kun lapset on isoja.. Mutta onko? Jos ei vuosiin ehdi viettämään aikaa yhdessä tai pääse ollenkaan irtautumaan arjesta, tällöin saattaa herkästi kasvaa erilleen toisista. On vain kaksi robottia jotka toimii jatkuvasti samoilla toiminnolla suorittaen arkea. 

Meillä on ollut liian vähän yhteistä aikaa
Kolme lasta lyhyessä ajassa, kolme pientä lasta samaan aikaan. Kuten arvata saattaa, ei ole jonossa ihmisiä oven takana ottamassa heitä hoitoon. Näiden kuluneiden vuosien jälkeen molemmat meistä on alkanut kaipaamaan myös sitä yhteistä aikaa, joka on ollut hyvin rajallista. Siis sellaista aikaa, että lapset ovat toisaalla ja saadaan olla ihan vaan kahdestaan. Kuopuksen syntymän jälkeen olemme saaneet tasan kerran yhteistä vapaa-aikaa muutama kuukausi sitten. Nyt olisi pian tiedossa toinen kerta, mikäli kukaan ei sairastu. Pitäisi pyrkiä siihen, että säännöllisesti saataisiin viettää kahdestaan hetki. Edes päivällä jokunen tunti tai sitten ihan yön yli, kuten nyt tulevana viikonloppuna.
Vaikka melko säännöllisesti saan viettää omaa aikaa niin pakko myöntää, että yhteinen aika puolison kanssa on aivan toinen juttu. Hetki ihan rauhassa, vain kahdestaan. 

Vaikka olet äiti tai isä, muista olla myös ihan vain oma itsesi. Ota hengähdyshetki tai kaksi. Irtaudu arjesta hetkeksi ja muista rentoutua. Tee jotain sellaista, josta itse nautit. Jos oikein päätät repästä, niin heitä korkkarit kattoon tai nakkaa paita pois, tanssi villisti. On myös ihan ok nauttia lasillinen viiniä, katsoa leffa ja nukkua yö ihan rauhassa. 
Välillä saa ja jopa pitää olla muutakin kun siinä äiti/isä-roolissa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaksi robottia jotka toimii jatkuvasti samoilla toiminnolla suorittaen arkea

Jokainen vanhempi tarvitsee välillä pienen irtioton arjesta. Vaikka olisi kuinka täydellinen äiti tai isi, niin silti joskus täytyy saada pi...