Neurologia ja shoppailua!

Onpas ollut päivä ja sanoisinko, että nyt hieman väsyttää! Aamulla herättiin seitsemän aikaan, sillä pikkuneiti päätti niin. Aamu otettiin rennosti rauhalliseen tahtiin ja yhdeksän jälkeen suuntasin vaunuja työnnellen bussipysäkille ja toivoin, että bussissa ei olisi muita vaunuilijoita. Onnekseni mahduttiin tytön kanssa kyytiin, sillä neurologiaika oli hieman yli kymmenen ja kerkesimme hyvin paikalle!

Odotusaulassa istuskeltiin vain hetki ja kerkesin käymään vessassakin ennen kuin sairaanhoitaja ensin vastaanotti meidät. Hän ei muuta kysynyt kuin "onko josefiina ollut terveenä" ja mittasi/punnitsi neidin. Pituutta oli tullut 1v neuvolan jälkeen huimat 4cm lisää ja painoakin hieman vajaa puolikiloa. Sairaanhoitajan jälkeen istuttiin taas samaiselle penkille odottelemaan neurologin vastaanottoa. Tai eihän tietenkään Josefiina malttanut istua, vaan piti touhuta omia juttuja!

Neurologin huoneessa ensimmäisenä Josefiina näytti kuinka hän istuu ja miten kiinnostuu erilaisista leluista. Lisäksi multa kyseltiin iso määrä kysymyksiä "käveleekö itse, syökö itse, kuinka nukkuu, miten liikkuu pääasiassa eteenpäin yms". Kun kerroin, että kotona paikasta toiseen liikkuu ryömien niin neurologi totesi että tyttö pitää laittaa matolle, jotta näyttää kuinka ryömitään. Eipä Josefiina halunnut todellakaan näyttää ryömimistaitojaan, vaan päätti kontata! Lisäksi näytettiin kuinka osataan nousta seisomaan ja kuinka vierastetaan outoja ihmisiä. Alkoi nimittäin ihan armoton huuto, kun neurologi otti syliin ja katsoi tytöstä joitain asioita. Loppuun päätettiin vielä, että otetaan vielä kontrolliaika ensvuoden alkupuolelle. Saas nähdä miten sinne onnistuu meneminen sitten kun on kaksi lasta, hui! Seuraavalla kerralla on myös sitten fysioterapiakäynti, sillä neurologi totesi että hän ei yhtään osaa arvioida pienen ajan perusteella kehitystä, mutta kertomani perusteella ja mitä näki, oli kuitenkin sitä mieltä, että kehittyy ikäisensä mukaisesti mutta vähän varovaisesti. Kiirettä kävelyllä tai muulla ei siis vielä ole, joten on aikaa opetella niitä taitoja vielä. Meillähän tosin kävellään jo tukea vasten sivuttain!

Neurologin jälkeen suuntasimme sairaalan alakerran penkeille istumaan, hetken aikaa istuttiin ihan vain paikoillamme kunnes tytölle iski nälkäväsymyskiukku. Annoin purkillisen velliä, jonka jälkeen simahtikin puolentoistatunnin päiväunille. Itse odottelin vielä suunnilleen tunnin verran ystävääni Juliaa, joka oli oman masuvauvansa takia tarkistuskäynnillä. Siinä odotellessani kuuntelin vastasyntyneiden itkua, näin vastasyntyneiden kotiutumista ja joku mies meni vauvansa kanssa katsomaan äitiä heräämöön. Tuli itselleni sellanen olo, että apua kun olis jo taas pieni vauva!

Lopulta Julia pääsi ultraamisen jälkeen pois ja suunnattiinkin kurnivien masujemme kanssa kaupungille ja suoraan syömään! 

Valittiinpa siis oikein suositeltava vaihtoehto raskaanaoleville (cola! sitähän pitäis rajottaa). Subiruuan jälkeen lähdettiinkin kiertelemään kauppoja, Käytiin Lindex, Cittari, H&M, Kappahl ja mansikkakojut läpi, unohdinkohan listasta vielä jotakin? Ostettiin molemmat meidän masuvauvoille vaatetta hieman, itsehän löysin aivan ihania pikkusia vaatteita jotka odottaakin nytten pyykkikorissa pesua. Mukaan tarttui 3kpl yöpukuja, 2kpl housuja, 1 body ja kaksi paria sukkia. En kestä kuin söpöjä vauvanvaatteet ovat! Harvinaista, mutta totta on se, että tällä kertaa en löytänyt Josefiinalle mitään (en tosin edes etsinyt). Hieman ennen bussin lähtöä siis ostin vielä 3litraa mansikoita ja pakko sanoa, että alkaa olemaan mun viimeisimmät mansikkaostokseni tän vuoden aikana! Osa niistä on jo niin huonoja, että en kyllä olisi kolmesta litrasta maksanu euroakaan yli kymppiä. 

Mun massu rv 21+5 ja Julian massu rv 30+6. Jullella kauheen pyöree ja pinkee, mulla viel tollanen vähä outo, haha! En malta oottaa et pääsee nuuskuttelemaan kaverin vauvaa jo muutaman viikon päästä, tai no vähän useamman viikon :D