Ennen junamatkaa kävin syömässä Subways päivänsubin. Aina yhtä hyvää ruokaa! Lapset nukkuivat nätisti kärryissä ja vasta kun pääsin junaan - esikoinen heräsi. Kerkesin lohdutella tyttöä jonkin aikaa ja totuttaa junaan, ennen kuin hänen pieni ja suloinen siskonsa heräsi. Josefiina alkuun pelkäsi junassaoloa todella paljon - vain ja ainoastaan syli kelpasi.
Matkasta ensimmäinen tunti oli lasten tarpeiden täyttämistä, eli syöttämistä, vaipanvaihtoa ja sylittelyä. Sen jälkeen sujui ihan leppoisasti, kunnes 45min ennen kuin oltiin perillä alkoi Josefiinan sirkustelu... Tyttö vuorotellen konttas tai juoksi toiseen päähän junaa, minä roikotin Vanessaa sylissä ja tallustin esikoisen perissä. Huh - onneksi se on ohi! Olipahan matka. Oltiin n seitsemän aikaan äitini luona Vantaalla, ilta sujui kivan leppoisasti ja sitten mentiinkin nukkumaan.. yöunet ei tosin olleet mitkään maailman parhaimmat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti