Lapsiluvun piti olla täynnä, mutta meille tuleekin vielä yllätysvauva

Aina elämä ei mene täysin suunnitelmien mukaan ja joskus suunnitelmat voivat muuttua myös matkan varrella. Meille kävi juuri niin. 

Ihanan lumisen ja kylmän tammikuun loppupuolella huomasin, että kehossani on meneillään jotain normaalista poikkeavaa. Mietin ensin, että olenko tulossa kipeäksi vai mistähän oikein on kyse. Yllätys oli suuri kun raskaustesti näytti positiivista. Meidän lapsiluvun piti olla jo täynnä, mutta kohtalo päätti selkeästi toisin. 

Ajatukset oli alkuun hieman sekaisin ja piti ylipäätään pohtia, että mahtuisiko meille vielä yksi pieni lisää ja miten se muuttaisi meidän arkea. Pohdinnan jälkeen kuitenkin päätös olis selkeä ja kyllä meidän perheeseen vielä neljäs lapsi mahtuu. Tästä alkoikin heti isojen muutoksien polku, jota ollaan pikkuhiljaa edetty. 2v poika siirtyi perhepedistä omaan huoneeseen nukkumaan ja samaan aikaan lopetin myös hänen imettämisen. Parisen viikkoa meni ja nyt meillä nukutaan jo oikein hyvin. Monia asioita olisi vielä edessä ennen vauvan saapumista. 

Helmikuu oli puolessa välissä ja olin varannut ajan yksityiselle puolelle varhaisultraan, jonne menin jännittynein fiiliksin. Entä jos siellä olisikin kaksi? Tai entä jos raskaus paljastuisi kohdunulkoiseksi tai tuulimunaksi? Entä jos alkuraskaudessa ollut verenvuoto ei ollutkaan vaaratonta? Onneksi nämä pelot haihtuivat hyvin nopeasti pois ja kaikki näytti olevan mallillaan. Yksi minityyppi kohdussa kasvamassa. 

Samoihin aikoihin kysyttiin meidän 5v tytöltä, että olisiko pikkusisko tai pikkuveli kiva? Neiti vastasi nopeasti, että sitten meidän kodissa olisi liian monta lasta! Kuitenkin hän oli innoissaan kun kuuli myöhemmin, että syksyllä meille tulee vauva. 

Ensimmäiset raskausoireet alkoivat jo hyvin äkkiä plussatestin jälkeen. Jatkuvasti paleli, jatkuvasti olin väsynyt ja jatkuvasti oli paha olla. Hampaidenpesusta jos selvisi ilman yökkimistä oli se jo suuri saavutus. Pahoinvointi kyllä jatkuu vielä edelleenkin, mutta sentään hieman lievempänä. Välillä on päiviä, jolloin kaikki ällöttää jatkuvasti ja välillä on parempia päiviä. Ehkä oma vointikin alkaa pian paranemaan, kun viikkojakin on nyt jo enemmän. 

Hiljattain kävimme miehen kanssa kurkkimassa pientä yhdessä niskaturvotusultrassa ja vaikka mittojen saaminen olikin työn ja jumppailun takana, niin lopulta kaikki vaikutti olevan oikein mallillaan. Vauva olisi vain halunnut nukkua hieman hankalassa asennossa kohdussa, eikä mittojen ottaminen ollut kovin helppoa. Saimme pienet riskiluvut ja laskettu aika siirtyi aikaisemmaksi alkuperäisestä. 

Syyskuun loppua odotellen!

2 kommenttia:

Lapsiperheen simppelit arkiruuat!

Viimeaikoina monet on laittaneet instagramin puolella mulle viestejä ruokaan liittyen. On pyydetty reseptejä ja on kehuttu, että näyttää her...