Kuinka selviää todella matkapahoinvoivan lapsen kanssa?

Lapsen matkapahoinvointi on hyvin yleinen ongelma monessa perheessä. Joskus se menee nopeasti ohi pienellä siedätyshoidolla ja joskus tuntuu, että mikään keino ei oikein tehoa. Itselläni on jo usean vuoden kokemus lapsen matkapahoinvoinnista, joten ajattelin tulla jakamaan meidän kokemukset. Kuinka sitä oikein selviää automatkoista oksentavan lapsen kanssa täysjärkisenä?

Pahoinvointilääkettä en antaisi herkästi

Meillä on yksi hyvin herkästi matkapahoinvoiva lapsi, jonka kohdalla kaikki muu on kokeiltu paitsi matkapahoinvointilääkkeet. Lyhyille ajomatkoille en edes haluaisi antaa lapselle matkapahoinvointia estäviä lääkkeitä, sillä niissäkin on monenlaisia sivuvaikutuksia. Aina ei edes pysty ennakoimaan ajomatkoja hyvissä ajoin, jolloin lääke ei ehtisi myöskään vaikuttamaan. Väsymys ja suun kuivuminen ovat yleisimpiä sivuvaikutuksia, joten lyhyen n.15 min ajomatkan kohdalla haitta olisi jo isompi kun hyöty. Monesti siedättäminen ja aika auttavat, mutta ei niistäkään aina merkittävää hyötyä ole.

Jopa lähijuna aiheutti pahan olon yli 10min matkalla

Ensimmäiset pahoinvoinnin merkit näkyivät jo alle vuoden vanhana automatkoilla. Tällöin vielä turvakaukalossa matkustaessaan jokaisella reissulla oli sekä kaukalo, että lapsi oksennuksessa. Voin kertoa, että silloin matkapahoinvoinnista aiheutunut jokakertainen vaiva oli melko raivostuttavaa. Ei huvittanut matkustaa autolla juuri mihinkään, sillä se siivoaminen oli suoraan sanottuna syvältä jostakin. Yksikään vanhempi ei siivoa innoissaan oksennuksia yhtään mistään, mutta jokainen vanhempi silti joutuu pikkulapsiaikana tekemään sitä - tilanteessa tai toisessa.

Aikaa kului ja lopulta ollessaan reilu 2,5v tyttö alkoi oksentamaan ihan jo normaalissa  lähijunassakin. Parin oksennuskerran jälkeen aloimme pätkimään n. 25min kestävää junamatkaa Helsinkiin mennessä aina niin, että jäätiin yhdellä-kahdella eri asemalla pois ja tasattiin 10min ajan lapsen oloa ennen seuraavan junan saapumista. Matka-aika pidentyi huomattavasti mutta tuolla keinolla ehkäistiin se, että lapsen ei tarvinnut oksentaa vaikka huono olo ehtikin tulemaan.

Viimeisen vuoden ajan hän on kulkenut säännöllisesti autolla

Reilu vuosi sitten ostimme oman auton, jonka jälkeen melko säännöllisesti tyttökin on kulkenut paikasta toiseen auton kyydissä.  Lähtötilanne vuosi sitten oli sellainen, että 2km matka aiheutti jo oksennuksen. Eli paha olo tuli todella herkästi. Edelleen vielä näin vuodenkin jälkeen hänelle tulee hyvin helposti huono olo autossa. Se on aina hieman tuuripeliä kun lähdetään ajamaan johonkin hiemankin pidemmälle, että selviääkö hän vain lievällä pahoinvoinnilla vai joutuuko oksentamaan. Kaikki lukemani ja kuulemani vinkit on kokeiltu, mutta mistään ei ole ollut huomattavaa apua. On jätetty maitotuotteet antamatta ennen ajomatkaa, tarjottu pientä suolaista naposteltavaa, tablettia tai puhelinta ei ole yksikään lapsi koskaan meidän autossa katsonut, leluja ei ole ollut käsissä, autossa ei ole liian kuuma ja katse on ollut eteenpäin siitäkin huolimatta, että 5v, 115cm lapsen suositeltaisiin matkustamaan polvet suussa selkä menosuuntaan.

Auton vakiovarusteena mm: pikkuämpäri,jossa muovipussi

Vaikka nykyään jokaisella kerralla lapsi ei onneksi oksenna, niin silti meidän auton vakiovarusteena on pieni pinkki ämpäri jossa on muovipussi. Pahoinvoinnin iskiessä lapsen on helppo itse oksentaa siihen ja sitten pussin pystyy helposti nakkaamaan lähimpään roskikseen. Tällöin vältytään siivoamiselta, eikä auto tai turvaistuin ole likaisia. Lisäksi meillä on aina kosteuspyyhkeitä sekä talouspaperia autossa mukana, jotta naamakin on mukavampi pyyhkiä. Pienemmän lapsen kohdalla tarvittaisiin varmasti monenlaisia varusteita kuten vaihtovaatteita ja penkinsuojuksia, mutta jo muutaman vuoden ikäinen ymmärtää kuinka toimia ja osaa pitää ympäristön siistinä. Yllättävän viisaita nuo pienet ihmiset kuitenkin ovat.

Uskon, että siedättäminen on ollut meidän lapsen kohdalla ainoa vaikuttava tekijä, jotta matkat sujuvat jo hieman paremmin. Edelleen kiinnitän huomiota siihen, että juuri ennen ajomatkaa lapsi ei ole syönyt ainakaan maitotuotteita ja edellisestä ruokailusta on kulunut jo jonkin aikaa. Ehkä meillä parin vuoden päästä sitten voidaan matkustaa jo pidempiä matkojakin ilman pahoinvointia, mutta se jää nähtäväksi. Onneksi kaikki lapset eivät sentään oksentele kilpaa takapenkillä, sillä siitä olisi rento matkustaminen kaukana.