Kuitenkin väsymyksestä ja kiukkusuudesta huolimatta näin erästä kaveria aamupäivällä. Onhan siitäkin kasvanu jo aikuinen nainen, viime tapaamisesta on kulunut jo useampi vuosi. Olin hänen kanssaan paljon ala-asteella ja vielä yläasteen alussakin tekemisissä, sekä peruskoulun vikana vuonna oltiin samalla luokalla ja vietettiin aikaa paljon yhdessä. Tapaamisemme sisälsi muistelua vanhoista asioista, keskustelua uusista asioista, söimme pizzaa ja kävimme myös meidän vanhalla koululla moikkaamassa muutamia opettajia, tosin siellä ei enään ole kuin pari opettajaa jotka meitäkin opetti.
Eilen iltapäivällä neljän aikoihin tuli myös käytyä Tikkurilassa. Tapasin isäni ja hänen naisystävänsä. Istuttiin jossain kahvilassa, juteltiin kuulumisia ja isäni tarjosi minulle kaakaon + pullan. Oli hyvää! Siellä en viettänyt aikaa kuin reilu tunnin ja itse sanoin "jos mä nyt tästä lähtisin kun väsyttää paljon".
Luulisi että täällä olisi rennompaa kuin kotona, kun ei tarvitse kokata/siivota, mutta ei. Josefiina on täällä aivan riippuvainen minusta. En voi mennä hetkeksikään muualle, ilman että lapsi huutaa. Eilen menin suihkuun illalla ja lopputulos oli se, että tyttö huusi ja huusi, kunnes kurkkuun kertyi limaa niin paljon, että oksensi pihalle kaiken mitä oli syönyt. Meillä on siis tällä hetkellä joku äitiriippuvuus-vaihe menossa.
Viimeyönä sain herätä miljoona kertaa. Josefiina nukkui todella levottomasti ja itkeskeli tuttia useaan otteeseen. Lopulta nukahti sikeästi ja nukuttiinkin kymmeneen. Tänään ei onneksi ole niin paljoa suunnitelmia kuin aikaisempina päivinä. Hyvä ottaa vähän rennommin edes yksi päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti