Vuosi 2018 takanapäin!

Meidän perheelle tämä vuosi on ollut melko tapahtumarikas. Vuoteen on mahtunut monenlaisia ylä- ja alamäkiä. On ollut riitoja, on ollut paljon hyviä hetkiä ja saimme tietää, että perheemme kasvaa yhdellä pienellä ihmisellä joskus vuodenvaihteen jälkeen. Ajattelin kasata pienen postauksen kertoen jokaisesta kuukaudesta muutaman jutun. Aloitetaan:


Tammikuu 2018
- Kaappaus Keittiössä - Ohjelman viimeiset kuvaukset. Aivan huippu kuvausporukka ja mahtava kokemus, joka toi meidän perheeseen myös ison muutoksen.
- Itse en ole kovinkaan innokas ulkoilija talvella, mutta tammikuussa meillä oli mielettömän kiva pulkkareissu perheen kesken.
- Lapsivapaa ilta, jolloin juhlittiin T:n synttäreitä!

Helmikuu 2018
- Leffareissu kaksistaan lasten isän kanssa (harvinaista luxusta).

Maaliskuu 2018
- Josefiinan tutkimusjakso (neurologi, toimintaterapeutti, neuropsykologi jne)


Huhtikuu 2018
- Lapsimessujen bloggaajailta
- Vapaailta ystävän kanssa
- Mini rodinin aamiaistapahtuma


Toukokuu 2018
- Esikoisen 4v juhlat. Hullua kuinka äkkiä aika vierii ja kohta ollaankin jo juhlimassa taas seuraavaa syntymäpäivää.
- Positiivinen raskaustesti
- Kävimme lasten kanssa Sea Lifessa ihastelemassa fisuja
- Hoplop reissu


Kesäkuu 2018
- Risteily Tukholmaan
- Linnanmäki reissu
- Tutustuminen Josefiinan uuteen päiväkotiin


Heinäkuu 2018
- Ravintolaruokaa perheen kesken Pancho Villassa
- Käytiin T:n kanssa kurkkimassa masuvauvaa
- Abreun keikka Helsingissä


Elokuu 2018
- Kummipoika kävi äitinsä kanssa kylässä
- Josefiina aloitti uudessa päiväkodissa


Syyskuu 2018
- Vanessa aloitti jalkapallo-/liikuntakerhon
- Rakenneultra ja poikalupaus


Lokakuu 2018
- Omat synttärijuhlat
- Ihanat syksyiset värit


Marraskuu 2018
- Laatuaikaa esikoisen kanssa kaksin tampereella!


Joulukuu 2018
- Vanessan 3v synttärijuhlat
- Gugguun Outlet / Pop up
- Jouluaatto


Saadaanko valkoinen vai harmaa joulu?

"Jollei jouluna ole lunta voiko joulupukki tullakaan?
Hän ei pulkallaan pääse kulkemaan lumetonta pintaa maan
Jollei jouluna ole lunta kuorma-autonko lainaa hän?
Vaiko lahjoineen junan tungokseen pukin luulet pyrkivän?"


Monesti joulut ovat olleet hyvin vähälumisia ja harmaita sään osalta. Joulutunnelmaa on ollut hankala löytää jos ulkona on synkkää, tuulee ja sataa vettä. Säiden puolesta näyttäisi kuitenkin lupaavalta, että tällä kertaa saataisiin jouluna nauttia lumihangesta ja pikkupakkasesta myös hyvän seuran lisäksi.

Omassa lapsuudessani usein oli reilusti lunta ja aina jouluna laskettiin pulkalla mäkeä, sekä vietettiin aikaa sukulaisten kanssa. Itse en tykkää laittaa joulua kotiin, mutta tärkeätä on viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa. Tänäkin vuotena menemme äidin luokse aattona herkuttelemaan jouluruualla, syömään suklaata ja avaamaan muutamia joulupaketteja.


Vielä jokunen vuosi sitten itselleni jouluna oli tärkeintä saada läjäpäin paketteja ja kaikki muu toissijaista. Nykyään yks tärkeimmistä asioista on nähdä omien lasten iloisuus, sekä on kiva tietysti päästä valmiiseen ruokapöytäänkin jouluna ;)
Mitkä asiat teidän lukijoiden mielestä on tärkeimpiä joulussa ja kaipaatteko lunta vai onko ok jos tulee myrskyten vettä?

Äitiyspakkaus vai raha?

Monet miettivät haluavatko raskausaikana ottaa pakkauksen vaiko rahan. Äitiyspakkauksessahan on hirmuisen paljon tarpeellisia asioita, mutta vastasyntyneelle siinä ei kovinkaan montaa juttua edes ole. Plus jos on valikoiva vaikka vaatteiden suhteen, saattaa ne pakkauksessa olevat jäädä helposti käyttämättäkin.


Esikoisen kohdalla en edes ajatellut että ottaisin rahana, vaan automaattisesti pakkauksena. Kuitenkin harvat asiat lopulta oikeasti tuli käyttöön. Kynsisakset, kylpymittari ja vauvan peitto olivat ainakin paljon meillä käytössä. Itseasiassa edellämainitsemani asiat löytyy edelleen kaapista. Pakkauksen vaatteista lähes kaikki jäi käyttämättä, koska esimerkiksi housut olivat omaan makuun liian leveitä ja näyttivät hassulta pienen päällä.

Toisen lapsen kohdalla otimme avustuksen rahana ja nyt myös kolmannen kohdalla raha oli automaattinen valinta. Kuitenkin äitiysavustus on sen 170€, jolla saa ostettua vauvalle tarpeellisia asioita. Ajattelin esitellä teille, että mitä ostin tuolla rahalla. Yksi ostoksistani ei ollut niin tarpeellinen tai ainakaan pakollinen... Mutta tulee käyttöön sekä ristiäisissä, että keväällä/kesällä ulkona vaunuissa.


Osan vauvanvaatteista olen ostanut kirppiksiltä ja osan uutena aleista. Normaalihinnalla en ole muistaakseni ostanut yhtäkään vauvanvaatetta, sillä tässä on ollut niin hyvin aikaa tehdä hankintoja ja odotella alennuksia. Lähes kaikki on jo hankittuna vauvaa varten. Vaatteet on pesty ja laitettu siististi lipastoon, vaippoja löytyy pari pakettia, täydelliset vaunut odottaa käyttäjäänsä. Pinnasänky taitaa olla ainoa asia, joka pitää laittaa vielä kuntoon (sivuvaunuksi).


Ostin äitiysavustusrahalla vauvalle muutamat housut, mustat toppatöppöset, viisi paria sukkia, muutamat harsot, pari sisämyssyä ja bodyja. Lisäksi käytin summasta 50€ parikan puputossuihin, jotka tosiaan saavat olla ristiäisissä, sekä sen jälkeen käytössä kodin ulkopuolella. Tämän kolmannen lapsen kohdalla ei olisi tarkoitus tehdä samaa virhettä kuin aiempien lasten syntyessä. Meillä on ollut aivan liikaa vaatteita, joista kaikkia ei ole edes ehditty pitämään. Nyt olen yrittänyt hankkia kohtuudella laadukasta ja ensimmäisten kuukausien vaatehankinnat onkin jo tehtynä. Luultavasti vasta huhti/toukokuussa joutuu ostamaan vauvalle isompaa vaatetta, joten tuleville lapsimessuille voikin sitten säästää ja tehdä tarpeellisia hankintoja sieltä.


Olisi mielenkiintoista tietää, että millä perustein ihmiset ovat valinneet ottavatko äitiyspakkauksen vai rahan? Onko pakkaus jäänyt joillain täysin turhaksi tai onko raha valintana jälkeenpäin kaduttanut? Itse olen ainakin tyytyväinen näihin omiin hankintoihin, joihin avustusrahan käytin. 

Tärkeetä laatuaikaa esikoisen kanssa

Monen lapsen perheissä se esikoinen jää helposti vähemmälle huomiolle. Vauvavuotena täysin jakamatonta huomiota saanut lapsi joutuikin yhtäkkiä jakamaan sisaruksen kanssa vanhempien huomion.

 Meidän perheessä tytöt kotona ollessaan saa aikalailla yhtä paljon huomiota ja tehdään yhdessä asioita, mutta harvemmin tulee Josefiinan kanssa kaksin lähdettyä johonkin. Lisäksi tyttö kuitenkin on päiväkodissa, joten Vanessa saa automaattisesti viikottain huomattavasti enemmän huomiota.


Muutama kuukausi sitten bongasin, että Tampereella järjestetään Pikku Kakkosen konsertti. Arvatkaapa vaan, että kenen perheessä asuu yks fani. Välillä telkkarista pitäisi saada useaan kertaan peräkkäin katsoa aikaisemmin olleita konsertteja. Heti kun bongasin tapahtuman, olin kärkkymässä lippuja netissä kun ne tulivat myyntiin. Sain napattua kolmannelta riviltä kaksi paikkaa.


Eilen oli tämä kauan odotettu reissu. Aamulla mua väsytti ihan mielettömästi ja mietin, että kuinkahan selvitään reissusta. Tyttö oli ponkassut aamuviideltä sängystä ylös ja epäilin jäätäviä väsyraivareita loppupäivälle. Mutta meidän reissu meni ihan mielettömän kivasti! Josefiina oli tosi kiltisti ja innoissaan. Ympärillä oli paljon meteliä, vieraita ihmisiä ja uusia jänniä juttuja.


Junassa meillä oli paikat perhehytistä ja se on aina vaan paras ratkasu kun matkustaa lapsen kanssa. Lisäksi meillä oli sekä mennessä, että tullessa seuraakin.


Näin loppuvaiheessa raskautta oli kiva tehdä kaksin jotain erityistä, sillä kun vauva syntyy niin ei pitkään aikaan kuitenkaan pääse irtautumaan pienestä. Ei ainakaan, jos hän on yhtään samanlainen kuin nämä meidän isommat lapset.


Vähän itse stressasin myös, että kuinka meidän vajaa 3v pärjää isänsä kanssa kotona. Oon niin tarkka miten tietyissä asioissa toimitaan, mutta hyvin oli mennyt!


Kivana plussana me voidaan jälkeenpäin fiilistellä tapahtumaa, kun se tulee telkkarista joulupäivänä! Saa nähdä vilahtaako vahingossa meidänkin naamat yleisön joukossa.

Maailman paras kasvislasagne!

Siiis mä en voi nyt ollenkaan sietää jauhelihaa, enkä makkaraa tai nakkia. Jos haluan syödä lihaa, sen pitää olla varmasti kunnollista ja mielellään tiskistä ostettua. Tähän on syynsä. Viikko sitten söin illalla pannulla paistettua makkaraa, kyseessä Wilhelmin makkara. Tein kuvottavan löydön, sillä makkaran sisällä oli peukolan pään kokoinen kova knööli. (rustopala?)

Muutamaa viikkoa aiemmin söimme jauhelihakastiketta ja spagettia, jauhelihan seassa oli myös jotain kovaa. Sen jälkeen en ole jauhelihaa suuhuni laittanut, koska pelkkä paketin näkeminen aiheuttaa mielettömän kuvotuksen. Joten olemme syöneet kanaa/kalaa, sekä erilaisia kasvisruokia tässä viimeaikoina.


Bongasin muutama päivä sitten netistä mielenkiintoisen ohjeen eräästä kasvislasagnesta. Kuitenkin hieman itse tuunailin sitä, jättäen sipulit pois ja lopputulos oli täydellinen (vaikka itse sanonkin). Ajattelin jakaa teille reseptin.

Tarvitset: 
- kesäkurpitsa
- porkkanaa n 400g
- paprika
- 1 Chili paprika
- tomaattia (itse käytin 10 kirsikkatomaattia pilkottuna)
- lasagnelevyjä
- mustapippuria
- kasvisliemikuutio
- Oreganoa
- paketillinen koskenlaskija juustoa
- juustoraastetta
- vettä
- puoli desiä vehnäjauhoja


Ensimmäisenä kuorit ja pilkot porkkanat pieniksi paloiksi, seuraavaksi kesäkurpitsa, paprika, chili ja tomaatit. Heität aineet sekasin kuumalle pannulle ja annat paistua vähän aikaa.


Seuraavaksi lisäät joukkoon kasvisliemikuution, mustapippurin, oreganon ja 7dl vettä. Oman maun mukaan voit käyttää myös muita mausteita. Sitten heität joukkoon paketillisen koskenlaskijaa ja annat olla hetkisen.

Tässä välissä voit kaivaa kaapista jauhoja ja mitata puolisen desiä pieneen kulhoon, johon lisäät desin vettä. Sekoitat jauhot ja veden keskenään, jonka jälkeen kaadat pikkuhiljaa höyryävän ruuan sekaan. Annat kiehahtaa ja sitten voitkin latoa ainekset uunivuokaan. 

Alimmaiseksi kastiketta, seuraavaksi lasagnelevyjä.. jatkaen niin monta kerrosta kun aineita riittää. Jätä kastike päälimmäiseksi ja ripoittele juustoraastetta vielä lisäksi! Uunissa200 astetta, n 40min ja valmista! 
Tätähän voi tuunailla mieluisilla kasviksilla ja aion kokeilla myös versiota johon tulee esimerkiksi kukkakaalia.

Arksien pupuhupparista muodostui huvittava ongelma!

*postaus on toteutettu yhteistyössä Arksien kanssa


Lastenvaatteita on mahdottoman pieniä, suloisia kuoseja, simppeleitä yksivärisiä, hauskoja leikkauksia, vinoja vetoketjuja, eläinaiheisia, monivärisiä ja niin paljon erilaisia. Voiko niistä muodostaa ongelman aikuiselle tai lapselle? Jos voi, minkälaisen?


Itse olen aiemmin lueskellut erilaisia tekstejä, että jotkut ihmiset ovat lastenvaatteiden takia joutuneet jopa rahavaikeuksiin ja maksavat vaatteita osamaksuilla, kalliiden korkojen kera. Tällöin olisi aika pysähtyä ja miettiä, että paljonko se yksi lapsi vaatteita tarvitsee? Yksi lapsi ei tarvitse kolmeakymmentä hupparia tai yli kymmentä paria sopivia kenkiä. Vaatteissa voi ja kannattaakin panostaa laatuun, jolloin ne kestävät pesusta toiseen hyvinä, eikä jatkuvasti tarvitse ostaa uutta samassa koossa.

Entä voiko lapselle muodostua vaatteista jonkinlainen ongelma? Pitäisikö aina saada ainoastaan uudet sukat tai pukea jokaisena päivänä sama huppari? Meillä on kaksi tyttöä, jotka ovat hyvin erilaisia tapauksia. Isommalle on aivan sama onko päällä musta, pinkki vai keltainen paita. Pienempi on sitä mieltä, että ainoastaan tietyt vaatteet pääsisivät päälle. Meidän "ongelma" on tällä hetkellä se, että Vanessa haluaisi pukea ainoastaan yhden ja tietyn hupparin päällensä. Maailmanloppu meinasi syntyä kun ilkeä äiti laittoi lemppari pupuhupparin pyykkikoriin, eikä tietenkään pessyt sitä heti.


Onhan tämä hieman huvittavaa kun vain yksi vaate kelpaisi. Ainakin aamulla saa nopeasti vaatteet puettua, kun sanoo vaan taikasanan "pupuhuppari". Ainakin vaate on päätynyt todelliseen testiin kestävyyden kannalta ja mikähän katastrofi syntyy kun rakas huppari jossain vaiheessa jää pieneksi? En usko, että huppari meidän käytössä hajoaa tai kulu käyttökelvottomaksi, vaikka onkin melko paljon ollut jo tässä kuukauden aikana päällä.

Arksien vaatteet valmistetaan korkealaatuisesta luomupuuvillasta. Puuvilla on GOTS-sertifioitu, joka takaa ekologisen ja eettisen tuotantoprosessin. Vaatteet ovat turvallisia lapsille, sekä allergiaystävällisiä! 


Huppareiden koosta sen verran, että meidän tytöt on hyvin samankokoisia. Pienempi on kuitenkin hieman lyhyempi. Hänet mitattiin kesäkuussa ja oli 97cm, hupparin koko hänellä 104cm ja on oikein hyvä! Isompi mitattiin 5kk sitten ja oli tuolloin n 102cm, hän kuitenkin ottanut pienen kasvuspurtin, sillä osa 104koon vaatteista on melko nafteja. Musta huppari on kokoa 110.


Isommalla tytöllä ei ole yhtä paljon ollut huppari päällä, kuitenkin se on käynyt jo muutaman kerran päiväkodissa ja kotona myös ollut käytössä. Hän ei kuitenkaan ole vielä onnistunut likaamaan sitä, enkä myöskään turhia pesukertoja yleensä huppareiden tai jumpsuittejen kohdalla tee. Jännityksellä odotan, että pysyykö musta myös mustana pesun jälkeen. Ainakin luotto on kova, sillä pinkille ei pesuista huolimatta ole käynyt mitään ja väri on edelleen sama kuin ostaessa, eikä haalistunut.


Saankin antaa jokaiselle pupufanille alennuskoodin, joka on voimassa 19.10.2018 asti! Koodilla: MELISSA saatte alennusta 20% kaikista tuotteista. Kipinkapin ostoksille!
Arksien valikoimasta löytyy myös muuta kuin näitä suloisia pupuhuppareita. Itse meinaan jossain vaiheessa kotiuttaa tulevalle vauvalle jumpsuitin heiltä :)

Kaksivuotiaalle harrastus?

Pohdin jonkin aikaa, että olisiko meidän Vanessan aika aloittaa jokin harrastus. Osittain ajatus tuli mieleeni jo vuosi sitten, mutta jäin pyörittelemään asiaa päähäni. Nyt kun on vain muutama kuukausi tytön 3v synttäreihin, ajattelin että ainakin hän on tarpeeksi iso. Lisäksi kiva tarjota lapselle jokin oma juttu kun siihen on mahdollisuus.


Pyörittelin erilaisia vaihtoehtoja mielessäni. Osa harrastuksista on suunnattu vasta isommille ja karsiutui sitä kautta pois vaihtoehdoista. Lisäksi myös törkyhintaiset harrastukset tällä hetkellä täytyi unohtaa, sillä kotiäitinä ei laiteta useita satoja harrastustoimintaan pelkälle syyskaudelle. Ajankohta myös vaikutti meidän kohdalla huomattavasti, sillä viikonloput on oikeastaan ainoita jotka onnistuvat. Kuitenkin pienen lapsen kohdalla vanhemman tulee olla mukana lähes kaikessa harrastustoiminnassa, joten talvella yksin kolmen lapsen kanssa ei oikein onnistuisi.

Vanessa on hyvin vauhdikas tapaus, ikiliikkuja. Välillä virtaa riittää siihen malliin, että toivoisin jonkun taikatempun tehoavan ja lapsen nukahtavan yöunille. Hän ei nuku päiväunia, eikä 14 tuntia jatkuvaa häärämistäkään meinaa väsyttää tarpeeksi. Olispa itsellä yhtä paljon virtaa!


Tästä syystä tuli mieleen, että jokin liikunnallinen harrastus voisi olla hyvä. Hän aloitti 3-4vuotiaiden ryhmässä sellaisen jalkapallo-/liikuntakerhon, jossa on aina myös vanhempi mukana.
Kaksi kertaa on nyt takanapäin ja tänään sujui jo paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Toki uusi paikka, vieraat ihmiset ja ihmettely vaikuttivat ensimmäisellä kerralla hyvin paljon. 

Tänään kuitenkin hän muisti minne mennään. Aamusta asti välillä hän hoki tekevänsä maalin jalkapallolla! Melkein voisin sanoa, että itse saa pienen treenin samalla kun lapsi käy purkamassa energiaa ja harjoittelemassa uusia taitoja. Vanhempi on mukana touhuamassa, kannustamassa ja juoksentelemassa.


Vanessa saa myöhemmin sitten itse päättää, että haluaako hän jatkaa harrastusta myöhemmin vai löytyykö joku mieluisampi juttu. Ainakin tällä hetkellä hän on innoissaan jalkapallosta!

Minkälaisia harrastuksia muiden lapsilla on ja minkä ikäisenä aloittaneet?

Raskausviikko 23 + Neuvolakuulumiset

Meidän aamu alkoi normaalista poikkeavalla tavalla. Vein esikoisen hoitoon ja jätin pienemmän tytyn syömään aamupalaa isänsä kanssa keittiöön. Palasin päiväkodita, söin itse ja sitten suunnattiin yhdessä kohti neuvolaa. 
Koska olen uudelleensynnyttäjä niin neuvolakäyntejä on omasta mielestä todella harvoin. Edellisestä kerrasta on hirmu pitkä aika ja seuraava kerta on vasta marraskuussa.

Perinteiset paino, pissanäyte, vauvan sydänäänien kuuntelu, verenpaine sekä kuulumiset. Lisäksi sain mukaani raskaustodistuksen, jotta voin täyttää Kelan hakemukset. Olin yllättynyt kun neuvolatäti länttäsi pöydälle mielialakyselyt täytettäväksi. Yleensä ollaan juteltu vain ja oon välttynyt jokaikiseltä ylimääräiseltä paperilappuselta. Osittain tähän varmasti on syynä se, että en koskaan ole muistanut etukäteen täyttää kyselyjä ja sit on menty vaan keskustelun kautta.


Raskaus on ollut hyvin erilainen verrattuna aikaisempiin. Makea ällöttää, suolainen houkuttaa. Molempia tyttöjä odottaessa pystyin ilman ongelmia syömään levyn suklaata päivässä ja lisäksi vaikka pellillisen muffineita. Nyt jos syön yhden pienen pullan, tulee raja vastaan. 
Lisäksi edelleen saan usein käydä halailemassa pönttöä. Paha olo iskee mielettömän helposti! Liian kauan syömättä, aamulla hampaiden peseminen on haaste,  voimakas nauraminen tai itkeminen, jokin paha haju.. Kaikki edellämainitsemat aiheuttaa herkästi oksennuksen.

Vauva on nyt erään sovelluksen mukaan 27cm pitkä ja n 500g painava! Pitkä ja kevyt pieni poika! <3

Helppo välipalavinkki!

Monesti välipalalla tulee syötyä jotakin hyvin samanlaista kuin aamupalalla. Leipää, rahkaa, mysliä, hedelmää tai muroja. Rehellisesti sanottuna, itselläni alkaa tulemaan aina välillä nämä ainaiset helpot ja nopeat vaihtoehdot ulos jo korvistakin. Välillä siis pitää tehdä erilaisia välipaloja tai tehdä iltapalaksi "punaista puuroa", kuten meidän Vanessa sanoo.


Viimeisen kahden viikon aikana on tullut tehtyä pariin kertaan mansikoista ja kerran mustikoista vispipuuroa. Yhdestä kattilallisesta riittää helposti iltapalaksi ja seuraavan päivän välipalaksi. Lisäksi pakkasesta saa kätevästi loput viimevuotisista marjoista käytettyä pois.
Itse sain idean kokeilla, että kelpaisiko meidän pienelle neidille tämän keinon avulla marjatkin. Vanessa ei syö marjoja lähes ollenkaan, ellei niitä ole jemmattuna ruuan sekaan. Aikaisemmin meillä Josefiina söi paljon maustamatonta jugua ja pakastimesta marjoja, mutta hän ilmeisesti kyllästyi niihin eikä enään halunnut syödä.

Vispipuuro on toiminut meillä hyvin ja maistuu koko perheelle, joten ajattelin jakaa teille tämän ohjeen. Meillä tämä on tehty jääkaappiin useita tunteja ennen kuin on syöty, sillä kylmänä ihan parasta!
Ensiksi kuumennat yhden litran vettä kattilassa, johon lisäät 1,5dl mannaryynejä. Muista sekotella samaan aikaan, kuten normaalia mannapuuroakin tehdessä. Samaan aikaan heität sekaan oman maun mukaan sokeria, meillä käytetään n 0,5dl, joka tuo vähän makeutta mutta ei liikaa.


Tarvitset mansikoita about 5dl. 
Mittasuhteet voi vähän vaihdella ja itse en edes jaksa mitata paljonko mansikkaa on seassa. Heität mansikat puuron joukkoon ja annat olla miedolla lämmöllä 10min ajan, samalla sekoitellen.
Seuraavaksi nostat kattilan sivuun jäähtymään. Nopeuttaaksesi jäähtymistä voit laittaa kattilan kylmävesihauteeseen tai talvella parvekkeelle. Kun puuro on jäähtynyt kaivat kaapista sähkövatkaimen ja vatkaat kuohkeaksi. Valmista! 


Valmiin vispipuuron voi nauttia sellaisenaan, lisätä joukkoon vaahdotettua vaniljakastiketta, maitoa tai koristella vaikkapa marjoilla.

Mitä meidän vauva tarvitsee?

Ennestään kaksi tyttöä, joista pienempikin on pian jo kolmevuotias. Arvatkaapa vaan oonko säästänyt oikeastaan mitään tyttöjen vanhoja vaatteita? Suurimman osan oon myynyt eteenpäin ja ihan muutaman jutun säästänyt. Nyt siis tämän kolmannen vauvan kohdalla pääsee valikoimaan esimerkiksi uuden sitterin, uuden hoitoalustan, sekä läjän ihania vaatteita.


Vaikka olisinkin säästänyt tyttöjen vanhoja vaatteita, kaikki pinkit ja röyhelöt niin eipä ne nyt käyttöön pääsisi. Meille nimittäin lupailtiin torstaina rakenneultrassa poikaa! 
Kätilön mukaan täysin selvä tapaus, joten pääsen ostamaan vaaleansinistä ja poikamaisia kuoseja. Ihana kahden tytön jälkeen saada vielä poika täydentämään meidän perhettä.


Jotenkin unohtunut myös, että kuinka paljon vauva tarvitsee vaatteita ja mitä kaikkea muuta tarpeellista täytyy muistaa hankkia pientä varten.
Olen kiikuttanut aiemmin äidilleni muutaman metrin kangasta, josta hän saa ommella minivaatteita ja mahdollisesti tytöille myös jotakin. Lisäksi pieni läjä on jo hankittuna bodyja, housuja ja jumpsuitteja. Rakenneultran jälkeen olisi tehnyt mieli mennä suoraan shoppailemaan kaikkea ihanaa, mutta päädyin vain hakemaan yhden vaaleansinisen bodyn stockalta. 


Lisäksi mun mieleen tuli paljon ideoita liittyen esimerkiksi ristiäisiin. 
Poikavauvaahan ei ole soveliasta pitää kastemekossa koko juhlaa, joten erilliset juhlavaatteet täytynee hankkia. Jos jollain on vinkata jotakin hyviä vinkkejä liittyen poikavauvan hoitoon tai vaatetukseen niin saa heittää kommenttia! :) 


Puolivälissä raskautta!

Nyt olis tasan puolet raskaudesta takana ja puolet vielä edessä. Pakko se on myöntää, että nyt aika on mennyt mielettömän nopeasti. Varmasti osasyy siihen on nämä kaksi jaloissa vipeltävää pikkulapsukaista. Päivisin ei ole samalla tavalla aikaa pysähtyä haaveilemaan ja makoilemaan kuin vaikkapa esikoista odottaessa. Iltaisin kuitenkin saa rauhassa lepäillä sängyllä tai sohvalla netflixin kera, jolloin voi tuntea minipalleron liikuskelevan.

Kuva eiliseltä, Rv 19+6

Kuten aikaisemmin olenkin sanonut, todennäköisesti tämä jää meidän viimeiseksi vauvaksi. Yritän siis mahdollisimman paljon nauttia tästä raskaudesta, kasvavasta masusta ja vauvan liikkeistä. Tietenkin myös raskauden piikkiin voi laittaa järjettömät ruokahimot ja syödä vaikkapa sipsiä currykastikkeella. Illalla voi myös lähettää miehen kauppaan sillä tekosyyllä, että vauva tarvitsee masussa pizzaa tai suklaata. Ilman ei tietenkään pärjää.

 Lisäksi voi raskauden piikkiin laittaa kaikki pienetkin raivokohtaukset ja itkemiset. Oon muutenkin joidenkin tiettyjen asioiden suhteen herkkis, mutta raskaanaollessa oon kyllä superherkkä. Yksi ainoa väärä sana voi riittää siihen, että alan itkemään tai huutamaan.

Tässä raskaudessa tunsin liikkeitä paljon myöhemmin kuin edellisisssä. Lääkärineuvolassa selvisi syykin, sillä istukka on etuseinämässä. Molempia tyttöjä odottaessa sijaitsi takaseinämässä, jolloin tunsin liikkeitä melko varhaisessa vaiheessa. Nyt liikkeet tuntuu paljon heikommin ja aina päivän mittaan en edes huomaa onko vauva liikkunut. Iltaisin en saa unenpäästä kiinni, ennen kuin Muru liikuskelee jolloin saan mielenrauhan.


Jännäilen tässä torstaita, sillä silloin on rakenneultra. Toivottavasti saadaan kuulla myös kumpaako sukupuolta vauva on, jolloin olisi helpompi tehdä hankintojakin. Tavallaan salaa toivon poikaa, mikäli tämä meidän viimeiseksi lapseksi jää. Kuitenkin tyttövauvassa myös olisi omat hyvät puolensa, sillä on entuudestaan jo kaksi tyttöä.

Tähän sukupuolijuttuunkin liittyy monenlaisia ajatuksia joita voisin avata hieman, kunhan saadaan (jos saadaan) tietää kumpiko on tulossa meidän perhettä täydentämään.

Neljävuotiaalla vaipat, kaksivuotiaalla pikkuhousut

Lapset ovat yksilöitä ja oppivat tärkeitä taitoja ensimmäisinä ikävuosina hurjaa vauhtia. Ensimmäisenä ikävuotena opitaan esimerkiksi jokeltamaan, ryömimään, konttaamaan, istumaan, monesti kävelemään ja myös ensimmäisiä sanoja. 


Monesti ulkopuolisen ihmisen suusta voi kuulla, että lapsen pitäisi oppia jokin taito nyt tai mahdollisimman nopeasti. Tässä olisi tärkeää muistaa, että jokainen lapsi on yksilö. Toiset oppii nopeasti, toisilla voi olla erityisvaikeuksia asioiden oppimisessa ja osa lapsista ei välttämättä ole valmiita heti kuin ikätoverit ovat.

Meidän tilanteessa hyvänä esimerkkinä toimii vaipat, sekä vaipoista pois oppiminen. Esikoisella ei ole minkäänlaisia valmiuksia olla edes päiväkuiva. Hän ei ilmaise vessahätää tai edes vaipassa oleva pissa ei häiritse häntä. Tiedän että tämäkin asia johtuu hänen erityisyydestään ja uskon hänen oppivan vielä joskus. Kuitenkin Josefiinan kanssa eläessä vaipat ja niistä pois oppiminen on vähiten mielessä. Hiljattain eräs ihminen joka työskentelee lasten kanssa sanoi minulle, että Josefiina on viidennellä ikävuodella ja pitäisi oppia pois vaipoista. Kehtasi vielä sanoa, että äidin mukavuusalueelta pois ja pikkarit lapselle jalkaan. Teki mieli huutaa, että mitä vttua oikein sekoilee. Kuitenkin totesin vain, että pelkkä ikä ei kerro meidän tytön kohdalla taidoista mitään. Hän tulee reippaasti ikäisiään jäljessä ja on reilu kaksvuotiaan tasolla lääkäreiden arvioidenkin mukaan.

Niin ylpeen näkösenä :D

Viikko sitten kävin ostamassa meidän pienemmälle tytölle pikkuhousuja. Hän on nyt 2v 8kk, eikä suostunut istumaan potalla kun välillä. Yhtenä aamuna jätin vaipan laittamatta ja usein muistuttelin potan olemassaolosta. Tasan kaksi pissavahinkoa on sattunut (ensimmäisenä päivänä) ja nyt meillä asuu yksi päiväkuiva lapsi! Superjees!

Minkä ikäisenä teillä on opittu pois vaipoista, tapahtuiko lapsen omasta tahdosta vai toimitteko samalla tavalla kuin meillä?

Päiväreissu Korkeasaareen!

*Yhteistyössä Korkeasaaren eläintarha

Meidän perheen yhteinen kesäloma tuli, oli ja meni. Kävimme loman aikana esimerkiksi Tukholmassa, Linnanmäellä sekä Korkeasaaressa kurkkimassa eläimiä.
Ajoitimme reissun hieman tuuliselle, mutta aurinkoiselle päivälle. Huhun mukaan helteillä eläimet pelkästään makaa paikoillaan, joten jos haluaa nähdä tiikereiden ja karhujen liikkuvan hieman viileämpi sää taitaa olla parempi.

Lähdimme aamulla ajoissa kohti Helsinkiä ja hyppäsimme keskustasta metrolla kohti Kalasatamaa. Meillä oli hyvin aikaa kävellä vähän yli kilometrin matka Mustikkamaan portille. Pelkästään kävelymatkan varrella oleva silta on kiva nähdä, mikäli paikka on kokonaisuutena uusi.
Muuta tietoa korkeasaareen saapumisesta löydät klikkaamalla TÄSTÄ!


Vuohipiha on avoinna päivittäin klo 11-12 ja 14-15. Sateella Vuohipiha suljetaan, sillä vuohet eivät pidä sateesta ja vetäytyvät sisätiloihin ja suojaan. Vuohipihan vuohet ovat kesyjä, joten niitä saa rapsuttaa, jos se eläimille sopii. Vuohipihalle ei voi ottaa rattaita, mutta rattaat voi jättää tarhan ulkopuolelle, näköetäisyydelle. 

Kengurukujalla pääsee ihmettelemään miltä kengurutarhan sisäpuolella näyttää. Kengurutarha on avoinna joka päivä klo 12-14, säävarauksella sekin. Rattaat voi ja kannattaakin ottaa kujalle mukaan, sillä lähtö- ja paluupaikka ovat aika kaukana toisistaan.


Eläintarhan alueella on kaksi ravintolaa. Ravintola Pukissa on tarjolla buffet ja Ravintola Karhussa mm. lohikeittoa, lihapullia ja salaattia. Lisäksi Mustikkamaan lipunmyynnin vieressä olevassa Bistro Bronissa tarjoillaan herkullista pizzaa ja salaatteja.

Lisäksi saarella on kesäisin avoinna useita kioskeja ja kahviloita. Omien eväiden kanssa on kuitenkin helppoa retkeillä ja meillä oli tällä kerralla omat eväät mukana. Välillä vähän pelotti, että hyökkäävätkö lokit nappaamaan lasten kädestä eväät. Korkeasaaressa on myös eväidensyönnille varattu paikka sisätiloissa, mutta eihän me maltettu jäädä paikoilleen syömään. Kuvaa ottaessani Josefiina kyllästyi odottamaan ja syötiin eväitä sitten samalla kuin liikuttiin eteenpäin.


Meidän tytöt muuttuivat eläimiä katsellessaan itse myös hieman apinoiksi (vitsivitsinä). Alkuun Vanessa oli sitä mieltä, että kaikki ovat pelottavia ja olisi istunut vain rattaissa. Lopulta hän olisi halunnut tiikerin kanssa uimaan! Josefiina ei jaksanut kauaa katsella yhtä eläintä, kun piti juosta jo jonkun uuden eläimen luokse. Kuitenkin meillä oli mukava päivä pienestä kiukuttelusta huolimatta.


Karhulinnalle on valmistunut kaksi uutta leikkipaikkaa: kiipeilytelineet ja vesileikit. Pienille luonnontutkijoille on Suomen luonnosta kertovalla alueella lisäksi paljasjalkapolku, pitkospuut ja suurennuslasit ja saaren keskeltä löytyy edelleen tuttu leikkipaikka.

Kotiinlähtiessä päätettiin matkustaa vesibussilla, jotta lapset saavat uuden kokemuksen. Omasta mielestä vesibussilla matkustaminen rattaiden kanssa ei ollut hirmuisen kätevää. Jätettiin rattaat pois näköpiiristä ja mentiin istumaan, onneksi oli melko hiljaista. Matkavaihtoehtona toki olisi ollut myös matkustaa bussilla suoraan keskustaan, mutta matkapahoinvoivien lasten kanssa välttelen bussilla matkustamista.


Vesibussia odotellessamme kävimme ostamassa viereisestä matkamuistomyymälästä molemmille lapsille pienet muistot retkipäivästä. Ollaan vähän pohdittu jos syksyllä tehtäisiin vielä uusi reissu korkeasaareen, koska onhan monenlaisia eläimiä kiva katsella.


Ainiin, jos olet lintukammoinen niin kannattaa miettiä uskaltaako mennä Korkeasaareen. Itse panikoin valkoposkihanhien takia ja yritin vältellä niitä kiertäen mahdollisimman kaukaa. Niitä oli paljon!

Voiko toiselle antaa kierrätyslahjan vai ei?

Minkälaisia ajatuksia herättää jos puhutaan, että on saanut kierrätetyn lahjan tai antanut jotain itselle tarpeetonta jollekin toiselle lahj...