Kirppistely on hauskaa ja ekologista!

*Postaus on toteutettu yhteistyössä Velmukirppiksen kanssa

Kuten monet lukijat tietävätkin, niin meidän lasten vaatekaapit on ollut melko täysinäisiä. Oon työntänyt paljon tavaraa kaappiin, jonka jälkeen odottanut sopivaa hetkeä myydä tavarat eteenpäin ja myös aiemmin olen hamstrannut ihan liikaa vaatteita kaappiin. Nyt mulle aukesi tilaisuus yhteistyöhön ja sitä kautta  kirppispöytään, joten päätin kokeilla kuinka hyvin kaikki menisi eteenpäin.


Olin etukäteen kuullut muutamalta ihmiseltä pelkkää positiivista tästä kirpputorista, joten hyvillä mielin lähdin sopimaan aloituspäivän ajankohdasta ja saamaan lisäinfoa mitä Velmu tarjoaa pöydän lisäksi. Ison plussan annan siitä, että itse ei tarvitse päivittäin käydä siivoilemassa pöytää sillä pöytienjärjestely kuuluu mukaan pakettiin. Jos laiskottaa, voit siis vain viedä tavarat, antaa ajan kulua ja hakea loput myyntijakson päätteeksi takaisin. Kannattavaa kuitenkin on käydä täydentämässä pöytää 2-3 kertaa viikossa.

Tämä kirppis nimeltä Velmu sijaitsee Helsingin Malmilla, lähellä juna-asemaa. Julkisilla kulkuvälineillä pääsee helposti perille, mutta tietysti omalla autolla on myös helppo hurauttaa paikalle. Itse vein näppärästi rattaiden alakorin täyteen pakattuna tavarat myyntiin ja kävin suunnilleen parin päivän välein täydentämässä pöytää. Yhteensä myyntiin vietäviä tuotteita oli n 140kpl, joista kaupaksi meni suunnilleen puolet.

Myyntijakson alussa on aina hauska yllättyä miten tavara liikkuu eteenpäin. Melko koukuttavaa on myös kysyä myyntisaldoa ja itse kysyin useampaan kertaan kahden viikon aikana, että paljonko on mennyt kaupaksi. 


Itse vein pääosin lasten pieniä vaatteita, mutta joukossa oli myös leluja, asusteita ja kenkiä. Myyntisaldoa kertyi päälle 400 euroa, eli todella kivasti. Itselläni liikkui enimmäkseen halvat merkittömät jutut, mutta myös jokunen merkkivaate vaihtoi kotia. Turvallisin mielin voi jättää pöytään myyntiin arvokkaampaakin tavaraa, sillä kirppikseltä löytyy hälyttimiä joita voi kiinnittää tuotteisiin. Kivat rahat vaatehankintoihin talvea varten. 


Kirppis ei ole liian iso, joten pöydät jaksaa hyvin kiertää läpi. Jos on lapsia mukana niin heille löytyy mukava leikkipaikka. Tällöin voi itse voi keskittyä pöytien penkomiseen kun lapset viihtyy paikoillaan, eikä hidasta löytöjen tekemistä sinkoilemalla paikasta toiseen.

Mikäli joku teistä innostui postauksen myötä karsimaan kaapeista turhat pois ja viemään pääkaupunkiseudulla myyntiin. Voin suositella Velmua. Kirpputori on auki jokaisena päivänä viikossa! Lisätietoja löydät tästä!

Aamupalaks särkylääkettä ja lapsi normaalisti päiväkotiin!

Aina alkusyksystä kesälomalaiset palaavat päiväkoteihin ja kouluihin. Pöpöt ja kaikenmaailman ällötykset leviää herkästi. Kouluikäiset ovat useammin kotona sairastamassa taudit kunnolla ohi, kun taas päiväkotiin vanhemmat saattaa viedä lapsen seuraavana päivänä, kun vielä aamulla on oksenneltu ympäri asuntoa. Jokaisen kannattaisi pohtia mikä on ok ja missä menee raja.


Lapsi hoitoon kun itse makaa vessan lattialla pitämässä wc-pöntölle seuraa?
Olen kuullut muutamaltakin ihmiseltä, että ovat vieneet lapsen päiväkotiin ollessaan itse vastataudissa. Vienyt lapsen hoitoon, jotta saanut itse rauhassa makaa, jutella pöntölle norjaa ja nukkua. Usein vatsatauti kiertää koko perheen läpi, joten se pikkuinen kultamuru oksentaa hyvin pian myös. Ehkäpä jo siellä päiväkodissa ja hetken päästä on puoli ryhmää sairaana kotona. Oliko parin tunnin omaloma sen arvoista, että muiden päiväkotilaisten perheet käy saman rumban läpi?

Joka hemmetin vuotena täiepisodeja, mistä ne ällöttävät otukset tulevat ja miksi niitä levitetään päästä toiseen?
Niin, jokainen perhe ei hoida täitä heti tai edes kunnolla pois. Luojan kiitos meidän perheessä ei ole kun vasta kerran ollut niitä ja silloinkin vain esikoisella. Muilla kerroilla ollaan onneksi vältytty, täytyy koputtaa puuta. Täit ei katoa kenenkään päästä ja kodista, vain sillä yhdellä shampookäsittelyllä ja lakanoiden vaihdolla. Kannattaa hysteerisesti siivota koti, kammata hiukset useaan kertaan ja varalta pestä pää ainakin kahdesti. Varmista huolella, ettei lapsesi hiukset kuhise pesunkin jälkeen ällötyksiä ja vie vasta sitten päiväkotiin. Muista tarkastaa pää joka päivä niin kauan, ettei täitä ryhmästä löydy keneltäkään ja muutenkin aina välillä. 


Aamupalaksi panadolia ja normaali päivä?

Flunssa ei ole este päiväkodille, koululle tai vaikka kaverin luona kyläilylle. Toki kylään mennessä on hyvä ilmoittaa etukäteen asiasta ja kysyä onko asia ok. Yskä ja pieni räkäisyys ei ole este normaalille päivälle. Jos lapsi on selkeästi väsyneempi, voi miettiä olisiko parempi olla ainakin yksi päivä kotona lepäilemässä. Kuumeessa ei kuitenkaan voi viedä päiväkotiin, eli aamupalana ei toimi panadol jonka jälkeen asiat menisivät normaalin arkipäivän mukaisesti. Olen meinaan kuullut, että näinkin on tapahtunut.


Muistakaa pöpöjen iskiessä parannella itsenne ja lapsenne kunnolla, sekä minimoida tartuntojen riskit! :)
Meilläkin oli lauantaina viimeinen kuumeeton päivä ja vasta keskiviikkona keskimmäinen meni päiväkotiin. Sai rauhassa toipua ja nyt on vain pientä nuhaa jäljellä. 

Vammaistukihan on täysin extrarahaa

"Lapsi voi saada vammaistukea, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta.
Hoidon ja huolenpidon tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta"

Edellinen tekstipätkä on suora lainaus Kelan sivuilta. Olen lukenut usemmastakin eri paikasta, että ihmiset ovat sanoneet lapsen vammaistuen olevan täysin extrarahaa perheelle. Rahaa jonka voi käyttää shoppailuun ja ulkona kahvitteluun, koska se ei vaikuta muihin mahdollisiin tukiin. Sinä siellä joka luet tätä, jos ajattelet samoin niin voin kertoa sinun olevan väärässä. Saanko korjata ne luulot ja kertoa vähän asioita.


Sairaalatutkimukset, poliklinikkakäynnit...
Maksukatto on 683€/kalenterivuosi. Summan kun jakaa jokaiselle kuukaudelle, se tekee suunnilleen hieman vajaa 57€ per kuukaus. Nyt eletään elokuuta ja meidän maksukatto on tältä vuodelta jo täynnä. Se on täynnä siitäkin huolimatta, että osastolla olemisesta lapsen kohdalla laskutetaan vuodessa vain 7vrk. Lääkärikäyntejä tulee vielä lisää loppuvuoden aikana, seuraava on jo syyskuun alussa ja tässä vaiheessa voin sanoa, että onneksi maksukatto on täynnä. Ei oo mitään pikkusummia, joita on jo mennyt erinäisten vaikeuksien takia.

Lääkkeet ja niiden mahdollinen kelakorvattavuus.
Meillä on tällä hetkellä 4 lääkettä ja viides lääke varalta, mikäli epilepsiakohtaus pidentyy. Kelakorvattavia nämä edellämainitut ovat, mutta jokaisella lääkkeen ostokerralla on kuitenkin 4,5€ omavastuu-osuus maksettava. Meillä menee vajaa 25€/kk lääkkeisiin. Jotkut lääkkeet kuitenkaan ei ole kokonaan kelakorvattavia, jolloin voi perheillä mennä enemmänkin rahaa. Vaikka kelakorvaus on niin silti ne eivät ole ilmaisia, mikäpä olisi?


Lapsen vammaistuki on luokiteltu kolmeen eri luokkaan.

Alin summa on hieman reilu 90€, korotettuna suunnilleen 200€ ja korkein reilu 400€. Korkeimpaan tukeen saa tilanne olla melko hälyyttävä, sillä alin tukikaan ei ole aina läpihuutojuttu. Tällä hetkellä näistä alin tuki kattaisi juuri ja juuri meidän kohdalla lääkkeet ja sairaalakulut, eikä senttiäkään sitä joidenkin ajattelemaa "ylimääräistä" rahaa.

Miksi joku ihmettelee ja ajattelee eurojen satavan taivaalta?

Mikähän siinä edes on, kun yllättävän usein vieraita ihmisiä tuntuu kiinnostavan toisten ihmisten kukkaron sisältö. Onko sillä jollekkin merkitystä, että mitä tukia joku toinen saa. Miksi pitää ajatella että ne olisi ylimääräisiä kun ei vaikuta muihin mahdollisiin tukiin.. Siksi kun ei tiedä minkälaisia kuluja voi erityislapsen kanssa olla? Monet normaalit ihmiset eivät käy sairaaloissa kertaakaan vuosiin, kun taas toiset ravaa joka kuukaus jopa useita kertoja. Vihaan sanaa normaalit, erityisistä puhumisen yhteydessä ja silti käytin sitä. Mun kaikki lapset on ainutlaatuisia erityisnormaaleja rakkaita, yhdellä on vaan enemmän vaikeuksia. 

Omaishoitaja täällä hei!

Kuten olen useampaan kertaan kertonut teille, meillä asuu erityislapsi. Lapsi joka tarvitsee apua lähes kaikissa arjen toiminnoissa. Lapsi joka tuo elämään paljon iloa ja rakkautta, mutta myös vaikeita hetkiä ja haasteita. 


Hiljattain meillä kävi kaksi sosiaalityöntekijää vammaispalvelujen puolelta kartoittamassa tilannetta. Juteltiin esikoisesta ja äkkiä kaksi tuntia oli vierähtänyt.
Heillä oli mukanaan kyselylomake, jonka mukaan pisteytettiin onko oikeutettu omaishoidontukeen. Pisteitä tarvitsi vähintään 20 ja meidän esikoisen kohdalla niitä tuli 27. Kysymyksinä oli esimerkiksi: Tarvitseeko lapsi apua syömisessä, pukemisessa tai peseytymisessä.

Meidän kohdalla tilanne ei omaishoitajuuden myötä nyt muutu oikeastaan mitenkään, tietynlaisia etuuksia on mahdollista saada ja kaksi vapaapäivää kuukaudessa, välillä on hyvä hengähtää. Virallisesti kuitenkin olen lapseni omaishoitaja.

Tulin nyt vaan pikaisesti kertomaan mitä on tapahtunut. Esikoisella alkoi pidennetty oppivelvollisuus, joten ensimmäinen eskarivuosi on nyt edessäpäin. Jännää! Kirjoittelen myöhemmin teille aiheeseen liittyen. Mukavaa viikkoa!

1,5 viikkoa vierähti sairaalassa. Mitä meille nyt kuuluu?

Monet ovat kyselleet, että ollaanko päästy kotiin esikoisen kanssa ja onko tilanne helpottanut. Ajattelin tulla kertomaan teille siis meidän kuulumisia.


Parissa aikaisemmassa postauksessani kerroin, että yllättäen päädyttiin osastolle kun esikoinen sai eeg-tutkimuksen aikana epilepsiakohtauksen. Yksi yö seurannassa muuttuikin puoleksitoista viikoksi. Tilanne ei muuttunut suuntaan, eikä toiseen. Tyttö sai luvan kotiutua yhden lisälääkkeen kera ja lääkemuutoksia tehdään pikkuhiljaa. Lähiviikkoina yksi lääkkeistä puretaan pois ja tilalle kokeillaan jotakin uutta.

Tällä hetkellä lääkemäärät ovat melko isoja, mutta siitä huolimatta epilepsiakohtauksia on päivittäin. Lapseen on hankalampi saada kontaktia, agressiivisuutta on havaittavissa ja lisänä hän on myös selkeästi paljon väsyneempi. Silmistä loistaa kilometrin päähän väsymys, sekä vaikuttaa hieman siltä kuin hänet olisi huumattu.

Öisin täytyy tarkkailla lasta ja aamuin-illoin antaa lääkkeet, mutta muuten eletään samanlaista arkea kun aiemminkin. Pikkuhiljaa etsitään oikeita lääkkeitä ja toivotaan, että sellaiset löytyvät.
Epilepsialääkärit soittivat eilen, antoivat ohjeita jatkoa varten ja lähiaikoina saadaan myös aika, jolloin käydään sairaalalla. Nyt mennään näin eteenpäin ja saadaan olla koko perhe kasassa!

Pipot saatu: Luppaset

Meille siis kuuluu ihan hyvää, mutta hieman tietysti huolissaan myös meidän pienestä tytöstä. Toivottavasti tilanne ei ainakaan huonone!

Loppuun vinkkaan vielä arvonnasta, joka löytyy mun instasta (meltzuggero). Käykäähän kurkkaamassa. Mukana ihana Luppaset!

Vuoden 2019 paras verkostoblogi!

Viime viikolla matkustin ilman lapsia Helsinkiin Otavamedian järjestämään blogipäivään. Aikaisemmin en ole esteiden takia päässyt osallistum...