Äitiyspakkaus vai raha?

Monet miettivät haluavatko raskausaikana ottaa pakkauksen vaiko rahan. Äitiyspakkauksessahan on hirmuisen paljon tarpeellisia asioita, mutta vastasyntyneelle siinä ei kovinkaan montaa juttua edes ole. Plus jos on valikoiva vaikka vaatteiden suhteen, saattaa ne pakkauksessa olevat jäädä helposti käyttämättäkin.


Esikoisen kohdalla en edes ajatellut että ottaisin rahana, vaan automaattisesti pakkauksena. Kuitenkin harvat asiat lopulta oikeasti tuli käyttöön. Kynsisakset, kylpymittari ja vauvan peitto olivat ainakin paljon meillä käytössä. Itseasiassa edellämainitsemani asiat löytyy edelleen kaapista. Pakkauksen vaatteista lähes kaikki jäi käyttämättä, koska esimerkiksi housut olivat omaan makuun liian leveitä ja näyttivät hassulta pienen päällä.

Toisen lapsen kohdalla otimme avustuksen rahana ja nyt myös kolmannen kohdalla raha oli automaattinen valinta. Kuitenkin äitiysavustus on sen 170€, jolla saa ostettua vauvalle tarpeellisia asioita. Ajattelin esitellä teille, että mitä ostin tuolla rahalla. Yksi ostoksistani ei ollut niin tarpeellinen tai ainakaan pakollinen... Mutta tulee käyttöön sekä ristiäisissä, että keväällä/kesällä ulkona vaunuissa.


Osan vauvanvaatteista olen ostanut kirppiksiltä ja osan uutena aleista. Normaalihinnalla en ole muistaakseni ostanut yhtäkään vauvanvaatetta, sillä tässä on ollut niin hyvin aikaa tehdä hankintoja ja odotella alennuksia. Lähes kaikki on jo hankittuna vauvaa varten. Vaatteet on pesty ja laitettu siististi lipastoon, vaippoja löytyy pari pakettia, täydelliset vaunut odottaa käyttäjäänsä. Pinnasänky taitaa olla ainoa asia, joka pitää laittaa vielä kuntoon (sivuvaunuksi).


Ostin äitiysavustusrahalla vauvalle muutamat housut, mustat toppatöppöset, viisi paria sukkia, muutamat harsot, pari sisämyssyä ja bodyja. Lisäksi käytin summasta 50€ parikan puputossuihin, jotka tosiaan saavat olla ristiäisissä, sekä sen jälkeen käytössä kodin ulkopuolella. Tämän kolmannen lapsen kohdalla ei olisi tarkoitus tehdä samaa virhettä kuin aiempien lasten syntyessä. Meillä on ollut aivan liikaa vaatteita, joista kaikkia ei ole edes ehditty pitämään. Nyt olen yrittänyt hankkia kohtuudella laadukasta ja ensimmäisten kuukausien vaatehankinnat onkin jo tehtynä. Luultavasti vasta huhti/toukokuussa joutuu ostamaan vauvalle isompaa vaatetta, joten tuleville lapsimessuille voikin sitten säästää ja tehdä tarpeellisia hankintoja sieltä.


Olisi mielenkiintoista tietää, että millä perustein ihmiset ovat valinneet ottavatko äitiyspakkauksen vai rahan? Onko pakkaus jäänyt joillain täysin turhaksi tai onko raha valintana jälkeenpäin kaduttanut? Itse olen ainakin tyytyväinen näihin omiin hankintoihin, joihin avustusrahan käytin. 

Tärkeetä laatuaikaa esikoisen kanssa

Monen lapsen perheissä se esikoinen jää helposti vähemmälle huomiolle. Vauvavuotena täysin jakamatonta huomiota saanut lapsi joutuikin yhtäkkiä jakamaan sisaruksen kanssa vanhempien huomion.

 Meidän perheessä tytöt kotona ollessaan saa aikalailla yhtä paljon huomiota ja tehdään yhdessä asioita, mutta harvemmin tulee Josefiinan kanssa kaksin lähdettyä johonkin. Lisäksi tyttö kuitenkin on päiväkodissa, joten Vanessa saa automaattisesti viikottain huomattavasti enemmän huomiota.


Muutama kuukausi sitten bongasin, että Tampereella järjestetään Pikku Kakkosen konsertti. Arvatkaapa vaan, että kenen perheessä asuu yks fani. Välillä telkkarista pitäisi saada useaan kertaan peräkkäin katsoa aikaisemmin olleita konsertteja. Heti kun bongasin tapahtuman, olin kärkkymässä lippuja netissä kun ne tulivat myyntiin. Sain napattua kolmannelta riviltä kaksi paikkaa.


Eilen oli tämä kauan odotettu reissu. Aamulla mua väsytti ihan mielettömästi ja mietin, että kuinkahan selvitään reissusta. Tyttö oli ponkassut aamuviideltä sängystä ylös ja epäilin jäätäviä väsyraivareita loppupäivälle. Mutta meidän reissu meni ihan mielettömän kivasti! Josefiina oli tosi kiltisti ja innoissaan. Ympärillä oli paljon meteliä, vieraita ihmisiä ja uusia jänniä juttuja.


Junassa meillä oli paikat perhehytistä ja se on aina vaan paras ratkasu kun matkustaa lapsen kanssa. Lisäksi meillä oli sekä mennessä, että tullessa seuraakin.


Näin loppuvaiheessa raskautta oli kiva tehdä kaksin jotain erityistä, sillä kun vauva syntyy niin ei pitkään aikaan kuitenkaan pääse irtautumaan pienestä. Ei ainakaan, jos hän on yhtään samanlainen kuin nämä meidän isommat lapset.


Vähän itse stressasin myös, että kuinka meidän vajaa 3v pärjää isänsä kanssa kotona. Oon niin tarkka miten tietyissä asioissa toimitaan, mutta hyvin oli mennyt!


Kivana plussana me voidaan jälkeenpäin fiilistellä tapahtumaa, kun se tulee telkkarista joulupäivänä! Saa nähdä vilahtaako vahingossa meidänkin naamat yleisön joukossa.

Maailman paras kasvislasagne!

Siiis mä en voi nyt ollenkaan sietää jauhelihaa, enkä makkaraa tai nakkia. Jos haluan syödä lihaa, sen pitää olla varmasti kunnollista ja mielellään tiskistä ostettua. Tähän on syynsä. Viikko sitten söin illalla pannulla paistettua makkaraa, kyseessä Wilhelmin makkara. Tein kuvottavan löydön, sillä makkaran sisällä oli peukolan pään kokoinen kova knööli. (rustopala?)

Muutamaa viikkoa aiemmin söimme jauhelihakastiketta ja spagettia, jauhelihan seassa oli myös jotain kovaa. Sen jälkeen en ole jauhelihaa suuhuni laittanut, koska pelkkä paketin näkeminen aiheuttaa mielettömän kuvotuksen. Joten olemme syöneet kanaa/kalaa, sekä erilaisia kasvisruokia tässä viimeaikoina.


Bongasin muutama päivä sitten netistä mielenkiintoisen ohjeen eräästä kasvislasagnesta. Kuitenkin hieman itse tuunailin sitä, jättäen sipulit pois ja lopputulos oli täydellinen (vaikka itse sanonkin). Ajattelin jakaa teille reseptin.

Tarvitset: 
- kesäkurpitsa
- porkkanaa n 400g
- paprika
- 1 Chili paprika
- tomaattia (itse käytin 10 kirsikkatomaattia pilkottuna)
- lasagnelevyjä
- mustapippuria
- kasvisliemikuutio
- Oreganoa
- paketillinen koskenlaskija juustoa
- juustoraastetta
- vettä
- puoli desiä vehnäjauhoja


Ensimmäisenä kuorit ja pilkot porkkanat pieniksi paloiksi, seuraavaksi kesäkurpitsa, paprika, chili ja tomaatit. Heität aineet sekasin kuumalle pannulle ja annat paistua vähän aikaa.


Seuraavaksi lisäät joukkoon kasvisliemikuution, mustapippurin, oreganon ja 7dl vettä. Oman maun mukaan voit käyttää myös muita mausteita. Sitten heität joukkoon paketillisen koskenlaskijaa ja annat olla hetkisen.

Tässä välissä voit kaivaa kaapista jauhoja ja mitata puolisen desiä pieneen kulhoon, johon lisäät desin vettä. Sekoitat jauhot ja veden keskenään, jonka jälkeen kaadat pikkuhiljaa höyryävän ruuan sekaan. Annat kiehahtaa ja sitten voitkin latoa ainekset uunivuokaan. 

Alimmaiseksi kastiketta, seuraavaksi lasagnelevyjä.. jatkaen niin monta kerrosta kun aineita riittää. Jätä kastike päälimmäiseksi ja ripoittele juustoraastetta vielä lisäksi! Uunissa200 astetta, n 40min ja valmista! 
Tätähän voi tuunailla mieluisilla kasviksilla ja aion kokeilla myös versiota johon tulee esimerkiksi kukkakaalia.

Pallomahan synttärijuhlat

*kaupallinen yhteistyö Maxikarkki.fi kanssa

7.10.2018, RV 25+0

7.10. Klo 00:12 vanhenin taas vuodella. Vuodet vierii hirveen ripeästi ja jos mietitään mitä kaikkea olen ehtinyt tässä 22 vuoden aikana tekemään, niin lista on hyvin erilainen verrattuna moniin muihin samanikäisiin.

Eilen pidin pienet synttärijuhlat joihin olin kutsunut muutamia läheisiä ihmisiä ja muutamat kaverit. Tarkoitus oli pitää ihan pienimuotoisesti kakkukahvi-tyylinen ilta, mutta jotenkin se kakkukin jäi leipomatta. Iski järjetön laiskuus ja iskin pöytään  kahvin lisäksi lähinnä munavoita, riisipiirakoita, karkkia, sipsiä ja keksiä. 


Oli muuten ehkä maailman helpointa tilata Maxikarkilta herkkuja kaappi täyteen ja sieltä sit laittaa pöytään tarjolle. Fiksuna jemmasin ison osan myös joulukuulle Vanessan juhliin, joten karkkeja ei silloin tarvitse juhlapöytään ostaa. Omiin minijuhliin en laittanut kuin pringlespurkit, sekä pandan lakusekoitusta tarjolle. Sekä pehmeitä Werther's original karkkeja. Pakastimesta kaivoin lisäksi mansikkajädekakun jota en ehtinyt itse edes ottamaan, kun pikkuveli lusikoi jo viimeistä jättipalaa suuhunsa.


Pienimuotoiset synttärijuhlat tällein pallomahana ja läheisten kanssa oli hyvinkin rauhalliset. En odottanut mitään hienoja lahjoja ja olin tyytyväinen jopa pikkusiskoni ostamaan Daim-bites pussiin. Tämän illan telkkarinkatsonta herkut siis on kaapissa odottamassa! 


Parhainta oli kuitenkin, että kaikkein tärkeimmät ihmiset olivat läsnä ja teki mun synttäripäivästä hyvän. Kiitos myös ihanista lahjoista!

Arksien pupuhupparista muodostui huvittava ongelma!

*postaus on toteutettu yhteistyössä Arksien kanssa


Lastenvaatteita on mahdottoman pieniä, suloisia kuoseja, simppeleitä yksivärisiä, hauskoja leikkauksia, vinoja vetoketjuja, eläinaiheisia, monivärisiä ja niin paljon erilaisia. Voiko niistä muodostaa ongelman aikuiselle tai lapselle? Jos voi, minkälaisen?


Itse olen aiemmin lueskellut erilaisia tekstejä, että jotkut ihmiset ovat lastenvaatteiden takia joutuneet jopa rahavaikeuksiin ja maksavat vaatteita osamaksuilla, kalliiden korkojen kera. Tällöin olisi aika pysähtyä ja miettiä, että paljonko se yksi lapsi vaatteita tarvitsee? Yksi lapsi ei tarvitse kolmeakymmentä hupparia tai yli kymmentä paria sopivia kenkiä. Vaatteissa voi ja kannattaakin panostaa laatuun, jolloin ne kestävät pesusta toiseen hyvinä, eikä jatkuvasti tarvitse ostaa uutta samassa koossa.

Entä voiko lapselle muodostua vaatteista jonkinlainen ongelma? Pitäisikö aina saada ainoastaan uudet sukat tai pukea jokaisena päivänä sama huppari? Meillä on kaksi tyttöä, jotka ovat hyvin erilaisia tapauksia. Isommalle on aivan sama onko päällä musta, pinkki vai keltainen paita. Pienempi on sitä mieltä, että ainoastaan tietyt vaatteet pääsisivät päälle. Meidän "ongelma" on tällä hetkellä se, että Vanessa haluaisi pukea ainoastaan yhden ja tietyn hupparin päällensä. Maailmanloppu meinasi syntyä kun ilkeä äiti laittoi lemppari pupuhupparin pyykkikoriin, eikä tietenkään pessyt sitä heti.


Onhan tämä hieman huvittavaa kun vain yksi vaate kelpaisi. Ainakin aamulla saa nopeasti vaatteet puettua, kun sanoo vaan taikasanan "pupuhuppari". Ainakin vaate on päätynyt todelliseen testiin kestävyyden kannalta ja mikähän katastrofi syntyy kun rakas huppari jossain vaiheessa jää pieneksi? En usko, että huppari meidän käytössä hajoaa tai kulu käyttökelvottomaksi, vaikka onkin melko paljon ollut jo tässä kuukauden aikana päällä.

Arksien vaatteet valmistetaan korkealaatuisesta luomupuuvillasta. Puuvilla on GOTS-sertifioitu, joka takaa ekologisen ja eettisen tuotantoprosessin. Vaatteet ovat turvallisia lapsille, sekä allergiaystävällisiä! 


Huppareiden koosta sen verran, että meidän tytöt on hyvin samankokoisia. Pienempi on kuitenkin hieman lyhyempi. Hänet mitattiin kesäkuussa ja oli 97cm, hupparin koko hänellä 104cm ja on oikein hyvä! Isompi mitattiin 5kk sitten ja oli tuolloin n 102cm, hän kuitenkin ottanut pienen kasvuspurtin, sillä osa 104koon vaatteista on melko nafteja. Musta huppari on kokoa 110.


Isommalla tytöllä ei ole yhtä paljon ollut huppari päällä, kuitenkin se on käynyt jo muutaman kerran päiväkodissa ja kotona myös ollut käytössä. Hän ei kuitenkaan ole vielä onnistunut likaamaan sitä, enkä myöskään turhia pesukertoja yleensä huppareiden tai jumpsuittejen kohdalla tee. Jännityksellä odotan, että pysyykö musta myös mustana pesun jälkeen. Ainakin luotto on kova, sillä pinkille ei pesuista huolimatta ole käynyt mitään ja väri on edelleen sama kuin ostaessa, eikä haalistunut.


Saankin antaa jokaiselle pupufanille alennuskoodin, joka on voimassa 19.10.2018 asti! Koodilla: MELISSA saatte alennusta 20% kaikista tuotteista. Kipinkapin ostoksille!
Arksien valikoimasta löytyy myös muuta kuin näitä suloisia pupuhuppareita. Itse meinaan jossain vaiheessa kotiuttaa tulevalle vauvalle jumpsuitin heiltä :)

Kaksivuotiaalle harrastus?

Pohdin jonkin aikaa, että olisiko meidän Vanessan aika aloittaa jokin harrastus. Osittain ajatus tuli mieleeni jo vuosi sitten, mutta jäin pyörittelemään asiaa päähäni. Nyt kun on vain muutama kuukausi tytön 3v synttäreihin, ajattelin että ainakin hän on tarpeeksi iso. Lisäksi kiva tarjota lapselle jokin oma juttu kun siihen on mahdollisuus.


Pyörittelin erilaisia vaihtoehtoja mielessäni. Osa harrastuksista on suunnattu vasta isommille ja karsiutui sitä kautta pois vaihtoehdoista. Lisäksi myös törkyhintaiset harrastukset tällä hetkellä täytyi unohtaa, sillä kotiäitinä ei laiteta useita satoja harrastustoimintaan pelkälle syyskaudelle. Ajankohta myös vaikutti meidän kohdalla huomattavasti, sillä viikonloput on oikeastaan ainoita jotka onnistuvat. Kuitenkin pienen lapsen kohdalla vanhemman tulee olla mukana lähes kaikessa harrastustoiminnassa, joten talvella yksin kolmen lapsen kanssa ei oikein onnistuisi.

Vanessa on hyvin vauhdikas tapaus, ikiliikkuja. Välillä virtaa riittää siihen malliin, että toivoisin jonkun taikatempun tehoavan ja lapsen nukahtavan yöunille. Hän ei nuku päiväunia, eikä 14 tuntia jatkuvaa häärämistäkään meinaa väsyttää tarpeeksi. Olispa itsellä yhtä paljon virtaa!


Tästä syystä tuli mieleen, että jokin liikunnallinen harrastus voisi olla hyvä. Hän aloitti 3-4vuotiaiden ryhmässä sellaisen jalkapallo-/liikuntakerhon, jossa on aina myös vanhempi mukana.
Kaksi kertaa on nyt takanapäin ja tänään sujui jo paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Toki uusi paikka, vieraat ihmiset ja ihmettely vaikuttivat ensimmäisellä kerralla hyvin paljon. 

Tänään kuitenkin hän muisti minne mennään. Aamusta asti välillä hän hoki tekevänsä maalin jalkapallolla! Melkein voisin sanoa, että itse saa pienen treenin samalla kun lapsi käy purkamassa energiaa ja harjoittelemassa uusia taitoja. Vanhempi on mukana touhuamassa, kannustamassa ja juoksentelemassa.


Vanessa saa myöhemmin sitten itse päättää, että haluaako hän jatkaa harrastusta myöhemmin vai löytyykö joku mieluisampi juttu. Ainakin tällä hetkellä hän on innoissaan jalkapallosta!

Minkälaisia harrastuksia muiden lapsilla on ja minkä ikäisenä aloittaneet?

Raskausviikko 23 + Neuvolakuulumiset

Meidän aamu alkoi normaalista poikkeavalla tavalla. Vein esikoisen hoitoon ja jätin pienemmän tytyn syömään aamupalaa isänsä kanssa keittiöön. Palasin päiväkodita, söin itse ja sitten suunnattiin yhdessä kohti neuvolaa. 
Koska olen uudelleensynnyttäjä niin neuvolakäyntejä on omasta mielestä todella harvoin. Edellisestä kerrasta on hirmu pitkä aika ja seuraava kerta on vasta marraskuussa.

Perinteiset paino, pissanäyte, vauvan sydänäänien kuuntelu, verenpaine sekä kuulumiset. Lisäksi sain mukaani raskaustodistuksen, jotta voin täyttää Kelan hakemukset. Olin yllättynyt kun neuvolatäti länttäsi pöydälle mielialakyselyt täytettäväksi. Yleensä ollaan juteltu vain ja oon välttynyt jokaikiseltä ylimääräiseltä paperilappuselta. Osittain tähän varmasti on syynä se, että en koskaan ole muistanut etukäteen täyttää kyselyjä ja sit on menty vaan keskustelun kautta.


Raskaus on ollut hyvin erilainen verrattuna aikaisempiin. Makea ällöttää, suolainen houkuttaa. Molempia tyttöjä odottaessa pystyin ilman ongelmia syömään levyn suklaata päivässä ja lisäksi vaikka pellillisen muffineita. Nyt jos syön yhden pienen pullan, tulee raja vastaan. 
Lisäksi edelleen saan usein käydä halailemassa pönttöä. Paha olo iskee mielettömän helposti! Liian kauan syömättä, aamulla hampaiden peseminen on haaste,  voimakas nauraminen tai itkeminen, jokin paha haju.. Kaikki edellämainitsemat aiheuttaa herkästi oksennuksen.

Vauva on nyt erään sovelluksen mukaan 27cm pitkä ja n 500g painava! Pitkä ja kevyt pieni poika! <3

Äitiyspakkaus vai raha?

Monet miettivät haluavatko raskausaikana ottaa pakkauksen vaiko rahan. Äitiyspakkauksessahan on hirmuisen paljon tarpeellisia asioita, mutt...